Viime aikoina on uutisoitu maakunta- ja sote-uudistuksen
valmistelutyön hidastumisesta maakunnissa. Syy hidastumiselle on
lainsäädännön ja koko uudistuksen viivästyminen. Jarruttelulle ei
kuitenkaan nyt ole tilaa – maakunnille on annettu rahoitus
uudistustyölle ja näin ollen sitä on jatkettava täysillä. Samoin
ajattelevat varmasti myös veronmaksajat. Mistä sitä vauhtia nyt sitten
saadaan lisää, kun epävarmuuden tila vain jatkuu?
Olen pohtinut syitä, jotka todellisuudessa vaikuttavat valmistelun
hidastumiseen ja uskon, että taustalla vaikuttavat etenkin resurssien
käytettävyyteen ja motivaatioon liittyvät seikat. Näihin vaikuttamalla
tilannetta voidaan parantaa.
Ensinnäkin, valmistelun tahti ei ole yksinomaan palkatun
valmisteluporukan käsissä. Nyt uudistustyötä tehdään yhdessä
maakuntaan (oletettavasti) siirtyvien organisaatioiden kanssa. Näiltä
odotetaan työpanosta, aikaa ja asiantuntemusta valmistelutyöhön. Tällä
hetkellä uudistuksen vaatimaan työhön ei kuitenkaan ole ylimääräistä
vapaata aikaa tai ylimääräistä asiantuntevaa henkilöstöä lorvimassa
työpaikkojen käytävillä. Tuleva uudistus, joka on vielä vailla yhtään
hyväksyttyä lakipykälää, voi monelle organisaatiolle näyttäytyä
ylimääräisenä, potentiaalisesti hukkaan menevänä työnä.
Pelko tehdyn työn hukkaamisesta sen sijaan vaikuttaa valmisteluun
osallistuvien ihmisten motivaatioon ja jaksamiseen. Yleisesti
tiedetään, että keskeisiä työssäjaksamiseen ja työmotivaatioon
heikentävästi vaikuttavia asioita ovat epävarmuus tulevasta ja
työnteon mielekkyyden puute. Koko uudistuksen yllä leijuva epävarmuus
saa monen meistä pohtimaan valmistelun merkityksellisyyttä.
On mielestäni vain inhimillistä ja ymmärrettävää, jos käytettävissä
olevien resurssien rajallisuus, uudistukseen liittyvä epävarmuus ja
sitä kautta mahdollisesti syntyvä motivaatiopula ovat johtaneet
valmistelun hidastumiseen useissa maakunnissa.
Näitä asioita pohdittiin myös Meijän maakunnan henkilöstöasioiden
ryhmässä heti kesälomien jälkeen. Mitä me sitten teimme? Mietimme ja
kirjasimme ylös organisaatioiden henkilöstöasioiden tämän hetkisiä
haasteita, kehittämiskohteita ja tulevia tarpeita.
Päätimme, että henkilöstöasioiden työstämisessä keskitytään nyt
niihin asioihin, jotka hyödyttävät organisaatioita nyt ja
tulevaisuudessa – maakunta- ja sote-uudistuksesta riippumatta. Näin
ainakaan tulevan maakunnan organisaation henkilöstöasioiden
suunnittelua ei meillä Pohjois-Karjalassa enää varjosta epävarmuus,
sillä nyt tehtävä työ saadaan varmasti käyttöön ja sitä kautta
valmistelu on motivoitunutta ja tehokasta!
(Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjaisessa 27.10.2018. Teksti on
osa uudistusta käsittelevää kolumnisarjaa Maakunta uudistuu.)
