blogi pääkuva

angle-left

Blogit

Kasvupalveluille tulossa kovat tavoitteet

Maakuntauudistus sisältää muutoksia myös jokaiselle työnhakijalle ja kasvua tavoittelevalle yritykselle. Nykyisten TE-toimistojen ja ELY-keskusten työvoima- ja yrityspalvelut siirtyvät uudistuksessa valtiolta maakuntien vastuulle ja niitä kutsutaan kasvupalveluiksi. Parhaillaan eduskunnassa on käsittelyssä aluekehitystä ja kasvupalveluja säätelevä lakiesitys.

Tavoitteet kasvupalveluille on asetettu: parempia tuloksia ja sujuvampia palveluja asiakkaille!

Maakunnan kasvupalvelut tukevat työllistymistä ja auttavat työnhakijoita uuden työpaikan löytämisessä. Lisäksi edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, innovaatiotoimintaa, uudistumista ja kansainvälistymistä. Kasvupalveluilla maakunta vastaa työmarkkinoiden muutoksiin ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta.

Mikä sitten muuttuu? Paljon, sillä muutos on radikaali. Kasvupalvelujen järjestäminen eriytetään hallinnollisesti palvelujen tuottamisesta. Maakunnan vastuulla on järjestää kasvupalveluja. Tehtävänä on rakentaa asiakkaille saumattomia polkuja työmarkkinoille tai työvoiman hankkimiseen sekä yrityksille kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Maakunta huolehtii palvelujen laadusta ja ohjaa ja neuvoo asiakkaita palveluja käytössä. Maakunnan on huolehdittava siitä, että palvelujen voimakkaasti digitalisoituessa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat ohjataan palveluihin.

Järjestäjä varmistaa, että annetuilla resursseilla palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on riittävä.

Maakunta vastaa jatkossa siitä, että palvelut pelaavat, mutta palveluja voisivat tuottaa ulkopuoliset tarjoajat. Maakunta voi itse päättää palvelujen tuottamisesta. Ne voidaan tuottaa itse tai hankitaan osittain tai jopa kokonaan markkinaehtoisilta ulkopuolisilta palveluntuottajilta, yrityksiltä, yhdistyksiltä tai säätiöiltä.

Valtioneuvoston näkemys on, että kasvupalvelujen hankkiminen markkinoilta lisää palvelujen innovatiivisuutta, tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta sekä luo uutta palveluyrittäjyyttä ja kasvua.

Koska palvelut hankitaan laajoina kokonaisuuksina ja tulosperusteisesti, tuo se haasteita palvelutuottajille osaamisen ja resurssien osalta. Pohjois-Karjalassa on noin sata työvoima- ja yrityspalveluja tuottavaa yritystä; vain kahdeksan niistä työllistää yli 5 henkilöä. Toisiko yhteistyö ja verkottuminen pienille palveluyrityksille kasvun mahdollisuuksia kasvupalvelujen tuottajina?

Maakunta voi sopia kuntien kanssa tiiviistä yhteistyöstä työvoima- ja yrityspalvelujen yhteen sovittamiseksi. Yhteistyö voisi varsinkin suurien haasteiden ratkomisessa olla tiivis sopimuksellinen allianssi tai vaikkapa yhteinen yhtiö. Kasvupalvelut ovat aluekehityksen vahva työkalu, hyvinvointia voidaan luoda vain työllisyyttä ja yritystoimintaa vahvistamalla. Siihen Pohjois-Karjalassa tarvitaan kaikki mukaan.

 

(Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjaisessa 20.4.2018. Teksti on osa uudistusta käsittelevää kolumnisarjaa Maakunta uudistuu. Ritva Saarelainen on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja.)

Lisää kommentteja

Lisää blogeja.

Nyt tai ei koskaan

Elviksen hittikappale oli It’s now or never, nyt tai ei koskaan. Sama tilanne on maakunta- ja...

Siun sote kehittää henkilökohtaista budjettia yhteisvoimin

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote lähti kehittämään...

Sivu arviointi ja palaute