blogi pääkuva

angle-left

Blogit

Hyte nimihirviöiden maailmassa

Meillä on sote, hyte, kiky ja uusi ops. On hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja osallisuus. Lyhenteitä ja hienoja sanoja, joista Suomen mallin mukaan tehdään hienoja powerpoint-esityksiä. Hienojen esitysten ja suunnitelmien alle jää usein tekeminen, pöhinä ja todellinen muutos.

Esityksiä ja suunnitelmia on helppo tehdä siihen verrattuna, mitä on todellinen hyvinvoinnin ja osallisuuden johtaminen. Se vaatii resursseja, rohkeita uusia avauksia ja tekoja. Näiden perustaksi tarvitaan rakenne siitä, kuka tekee mitäkin.

Sitä työnjakoa Pohjois-Karjalan kuntien, tulevan maakunnan ja muiden toimijoiden kesken on meidän tehokas maakunnallinen tiimimme muutaman kuukauden ajan tehnyt.

En rehellisesti sanottuna edes ymmärtänyt aluksi hyte-sparrausryhmälleni asetettua toimeksiantoa, olihan se valtion uudistusten tapaan kirjoitettu monimutkaisella kielellä. Kun ei täysin ymmärrä asiaa, sen voi tehdä puhtaasti hyvinvoinnin (hy) ja terveyden (te) näkökulmasta.

Faktat osoittavat, että osalla suomalaisista menee todella hyvin, osa on koko ajan enemmän tuen tarpeessa.

Hyvinvoinnin edistämisen panostukset tulisi ohjata juuri siihen väestönosaan, joka on vaarassa ajautua syrjäytymisen kierteeseen. Panostukset hyvinvointiin tulisi tehdä ajoissa ennen ongelmien syntymistä.

Ennaltaehkäisystä on puhuttu juhlapuheissa jo kymmeniä vuosia, mutta tosiasialliset toimet ovat olleet päinvastaisia.

Käytännössä 80-luvun hyvinvointivaltion kaikki todelliset ennalta ehkäisyn keinot on purettu, ja samaan aikaan ongelmat ovat moninkertaistuneet. Ensimmäinen todellinen teko olisi kääntää rahoitusmalli ennaltaehkäisyyn, ja se pitäisi tehdä maakuntien, kuntien, järjestöjen, yritysten ja kansalaisten yhteistyössä.

Koska puheenjohtaja ei ymmärtänyt tehtävänantoa, aloitimme ryhmässä yksinkertaisesti käymään läpi ratkaistavia asioita.

Otimme hyvinvointityöstä käytännön esimerkkejä, teimme analyysin, kuka asian jatkossa hoitaa ja teimme esityksen. Asia kerrallaan, tietoon pohjautuen, kävimme asiat läpi päihdetyöstä kouluruokaan ja lasten harrastuksista kouluterveydenhuoltoon.

Saimme aikaan esityksen, joka on varmasti kaikille toimijoille selkeä. Se tarkoittaa, että jokainen tietää oman vastuunsa hyvinvoinnin edistämisessä.

Rakenne on tärkeä, mutta jatkossakin hyte-työ on ainoastaan tekoja, yksittäisiä pieniä tekoja yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kaiken pohjana on luottamus, jotta jokaisella toimijalla on sama hyvinvointiin tähtäävä päämäärä.

Ilman tekoja juhlapuheet hyvinvoinnista ovat turhia.

Sekin on hyväksyttävä, että osa teoista onnistuu ja osa ei, sillä kehitystä ei tapahdu ilman kitkaa. Hyvinvointityön suunnittelu jatkuu osana maakunnan suunnittelua ja jatkossa mukaan tulee yhä enemmän eri toimijoiden edustajia, kuten yritysten ja järjestöjen edustajat.

 

(Kolumni on julkaistu Sanomalehti Karjaisessa 17.2.2018. Teksti on osa uudistusta käsittelevää kolumnisarjaa.)

Lisää kommentteja

Lisää blogeja.

Valon pilkahduksia

Tulen suoraan Pohjois-Karjalan ensimmäisistä aluekehittämiskeskusteluista. Päivä on pilvinen...

Nyt tai ei koskaan

Elviksen hittikappale oli It’s now or never, nyt tai ei koskaan. Sama tilanne on maakunta- ja...

Sivu arviointi ja palaute