Tilastot

Kokoamme ja ylläpidämme lukuisia tilastoja Pohjois-Karjalan kehityksestä. Tilastotietoja kootaan muun muassa väestökehityksestä, koulutuksesta, työllisyydestä, elinkeinoelämän kehityksestä ja alue- ja kuntataloudesta.

Korona ei jyrännyt muuttoliiketilastoissa

Tilastokeskus julkisti 21.1. vuoden 2020 ennakolliset väestönmuutostiedot. Pohjois-Karjalan väkiluku oli vuoden 2020 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan 160 412 henkeä. Vaikka maakunnan väkiluku väheni vuoden aikana 807 hengellä, väestökehityksen laskeva käyrä loiveni. Vuonna 2019 väestötappio oli 1 047 henkeä eli 240 henkeä suurempi.

Muuttoliike hiljeni hieman edellisvuodesta sekä tulo- että lähtömuuton osalta. Pohjois-Karjalan kuntiin muuttaneiden määrä pieneni reilulla sadalla hengellä ja poismuuttaneiden määrä noin 350 hengellä. Ottaen huomioon koronapandemian monet laaja-alaiset vaikutukset, koronan vaikutus Pohjois-Karjalan muuttoliikkeeseen näyttää jääneen verrattain vähäiseksi. Koko maan tasolla koronaviruksen vaikutuksista kertoo kuitenkin se, että sekä Helsinki ja Espoo kärsivät viime vuonna poikkeuksellisesti muuttotappiota.

Tilastoluvut eivät kerro muuttojen taustalla olevista tekijöistä, ja myös se, mitä olisi tapahtunut ilman pandemiaa, on puhtaasti arvailujen varassa. Todennäköistä on, että varsinkin moni korkeakouluopiskelija on opiskellut etänä kotipaikkakunnaltaan käsin ja toisaalta moni valmistunut on voinut lykätä muuttoa työn perässä tai on ehkä palannut kotipaikkakunnalleen. Kokonaisvaikutus on eri tekijöiden summa ja vastakkaisiin suuntiin tapahtuneet muutokset voivat tilastoissa kumota toistensa vaikutuksen. Joka tapauksessa vaikka nettomuuttoliikkeessä vaikutus on varsin pieni, se riitti siihen, että Pohjois-Karjala palasi jälleen muuttovoittomaakunnaksi (+123).

Erittäin tervetullut tieto oli syntyneiden määrän kasvu. Viisi vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut syntyneiden määrän lasku pysähtyi, kun maakunnassa syntyi kaikkiaan 1 137 lasta, 54 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Luku jäi edelleen alle vuoden 2018 tason, mutta näyttää siltä, että aallonpohja syntyvyydessä olisi ohitettu. Samaa kertovat myös valtakunnalliset luvut. Syntyneitä oli koko maan tasolla enemmän kuin vuonna 2019, mutta vähemmän kuin vuonna 2018. Pohjois-Karjalan syntyvyys kasvoi lähinnä Joensuun kehityksen ansiosta, joensuulaisia syntyi 42 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Koko maakunnan tasolla maan sisäinen muuttotappio pieneni varsinkin lähtömuuton pienennyttyä (-358), mutta Joensuun osalta poismuutto (4 560) kuitenkin aavistuksen kasvoi edellisvuodesta (+27). Maakunnan tulomuuton hienoinen pienentyminen edelliseen vuoteen verrattuna (-119) selittyy pitkälti Joensuun luvuilla (-146), joskin esimerkiksi maakunnan keskuskaupungin opiskelijaväestön suureen kokoon nähden muutos edellisvuoteen on hyvin pieni. Kuntien välisessä nettomuuttoliikkeessä plussan puolelle ylsivät Nurmes (+28), Joensuu (+15) ja hiuksenhienosti myös Tohmajärvi (+2). Yli sadan hengen muuttotappiota ei viime vuonna kirjattu yhdessäkään Pohjois-Karjalan kunnassa.

Myös maahanmuuton osalta muutokset ovat muuttajien määrien osalta hyvin pieniä. Maakunnan nettomaahanmuutto oli 496 henkeä plussan puolella, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli ollut 507 henkeä. Ennakkotilastot eivät kerro muuttajien kansallisuutta, vaan maahanmuutoksi kirjautuu ulkomailta Suomeen muutto ja Suomen aluerajan ylittäminen kansallisuudesta huolimatta. Voi olla, että muuttaneiden joukossa oli koronatilanteen takia viime vuonna poikkeuksellisen paljon Suomeen palanneita Suomen kansalaisia. Vuonna 2020 kaikki Pohjois-Karjalan kunnat olivat nettomaahanmuutossa plussan puolella - vähintäänkin yhden hengen verran.

Maan sisäisen muuttoliikkeen ja nettomaahanmuuton summaavan kokonaismuuttoliikkeen osalta muuttovoittokuntia olivat Joensuu (+289), Nurmes (+75), Tohmajärvi (+8) ja Lieksa (+6).

Väestön kokonaismuutoksen osalta Joensuun tilanne hieman heikkeni edellisvuodesta, väkiluku kuitenkin kasvoi 122 hengellä. Kontiolahden vuoden 2019 väestötappio kääntyi jälleen kasvuksi (+37). Muissa Pohjois-Karjalan kunnissa kokonaisväkiluku väheni. Tosin esimerkiksi Nurmeksen kokonaisväestötappio (-50) pieneni alle neljäsosaan edellisvuodesta. Kiteen väkiluvun lasku noin 200 hengellä merkitsi sitä, että Kiteen väkiluku painui nyt alle 10 000 asukkaan.

Heinävesi ei vielä ollut mukana Pohjois-Karjalan vuoden 2020 tilastoissa. Lopulliset väestönmuutostiedot julkistetaan loppukeväästä.

Kimmo Niiranen

maakunta-asiamies