Tilastot

Kokoamme ja ylläpidämme lukuisia tilastoja Pohjois-Karjalan kehityksestä. Tilastotietoja kootaan muun muassa väestökehityksestä, koulutuksesta, työllisyydestä, elinkeinoelämän kehityksestä ja alue- ja kuntataloudesta.

Muutttoliike painui pakkaselle - saldona kuitenkin muuttovoittovuosikymmen

Tilastokeskus julkisti 14.5. vuoden 2019 lopulliset väestönmuutostiedot. Aiemmin julkistetut luonnollisen väestönmuutoksen luvut täydentyivät nyt muuttoliiketilastoilla. Pohjois-Karjalassa kuntien välinen eli maan sisäinen muuttoliike oli 612 henkeä miinuksella. Ennätyksellisen positiivinen nettomaahanmuutto (+507) kompensoi tilannetta kuitenkin niin, että kokonaismuuttoliikkeen osalta muuttotappio jäi 105 henkeen. Vaikka muuttovoittoon ei viime vuonna yllettykään, koko vuosikymmenen yhteenlasketut luvut summautuvat Pohjois-Karjalassa 793 hengen muuttovoitoksi. Muutos on melkoinen verrattuna edelliseen vuosikymmeneen (2000-2009), jolloin vastaava luku oli 3 691 henkeä pakkasella.

Pohjois-Karjalan kunnista vain Joensuussa saatiin vuonna 2019 muuttovoittoa. Luku oli kuitenkin niin suuri (+466) että se riitti nostamaan koko Joensuun seutukunnan 209 hengen verran plussalle. Keski-Karjalassa viime vuonna muuttoliikkeen osalta mentiin 191 hengen verran pakkasen puolelle, ja Pielisen Karjalassa muuttotappiota kertyi 123 hengen verran. Maakunnan kuntien muuttotappio kertyi maan sisäisestä muuttoliikkeestä, sillä nettomaahanmuuton osalta vain Rääkkylässä tuli pieni miinus (2 henkeä) ja Polvijärvellä nettomaahanmuutto oli pyöreä nolla. Joensuun (+278) ohella nettomaahanmuutto oli merkittävästi plussalla myös Lieksassa (+140), joskaan maahanmuutto ei Lieksassa riittänyt kompensoimaan maan sisäistä muuttotappiota.

Jo aiemmin julkistetut luonnollisen väestömuutoksen tiedot kertovat, että syntyneiden määrän raju lasku jatkui viime vuonna. Pohjois-Karjalassa syntyi vuonna 2019 kaikkiaan 1 083 lasta, mikä on tilastohistorian kaikkien aikojen pienin luku. Kyseenalainen ennätys tehtiin nyt jo viidettä kertaa peräkkäin. Vielä vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa syntyi kaikkiaan 1 567 lasta. Syntyneiden määrä laski viidessä vuodessa hurjaa vauhtia, peräti 484 lapsella eli 30,9 %. Vaikka kuolleiden määrä (2 025) oli viime vuonna hieman pienempi kuin vuonna 2018 (2 056), luonnollinen väestönmuutos (-942) oli alhaisen syntyneiden määrän takia sekin tilastohistorian suurin.

Syntyneiden määrän laskun taustalla on niin Pohjois-Karjalassa kuin koko maankin tasolla kokonaishedelmällisyyden lasku, ei siis esimerkiksi synnytysikäisten poismuutto. Vuonna 2019 syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa kaikkien aikojen matalin, 1,35 lasta naista kohti. Vuonna 2015 kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa vielä 1,71, sekin toki reippaasti alle väestömäärän säilymisen takaavan luvun 2,1.

Lyhyen aikavälin muutokseksi viime vuosina tapahtunut kokonaishedelmällisyyden pudotus on melkoinen. Koska kokonaishedelmällisyys kertoo yhden naisen elämänsä aikana synnyttämien lasten laskennallisen määrän, sen pienentyminen ei johdu väestön vähenemistä. Vaikka synnyttävissä ikäluokissa olevien naisten määrä ei Suomessa tai Pohjois-Karjalassa viime vuosina siis ole pienentynyt, lapsia nämä ikäluokat hankkivat syystä tai toisesta keskimäärin oleellisesti vähemmän kuin aiemmin.

Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden kehityksen perusteella syntyvyyden lasku näyttäisi Suomessa vihdoin pysähtyneen, syntyneiden määrä on kasvanut. Myös Pohjois-Karjalassa syntyneiden määrän lasku käytännössä pysähtyi: lapsia syntyi tammi-maaliskuussa yhteensä 289 kun vuoden 2019 vastaava luku oli 290. Toivoa sopii, että laskeva kehitys olisi nyt meilläkin taittunut, sillä maakunnan väestömäärä laski vuoden 2019 aikana 1 029 hengellä. Kaikkiaan meitä pohjoiskarjalaisia oli viime vuoden lopulla 161 211.

(teksti: Kimmo Niiranen)