Tilastot

Kokoamme ja ylläpidämme lukuisia tilastoja Pohjois-Karjalan kehityksestä. Tilastotietoja kootaan muun muassa väestökehityksestä, koulutuksesta, työllisyydestä, elinkeinoelämän kehityksestä ja alue- ja kuntataloudesta.

Pohjois-Karjalan kokonaismuuttovoitto historiallisen suuri

27.1.2022

Vuonna 2021 nähtiin maakunnan pienin muuttotappio maan sisäisen muuttoliikkeen osalta sitten vuoden 1990.

Tilastokeskuksen väestönmuutoksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 163 286. Maakunnan väkiluku pieneni vuoden aikana kaikkiaan 251 hengellä eli selvästi vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Taustalla oli muuttoliikkeen suotuisa kehitys, joskin myös luonnollisen väestönmuutoksen osalta tilanne hieman parani.

Pohjois-Karjalan luonnollinen väestönmuutos oli –908 eli vuoden aikana kuolleita oli tuon verran enemmän kuin syntyneitä. Melko suuresta luvusta huolimatta sekä syntyvyydessä että kuolleisuudessa luvut paranivat hieman edellisvuodesta. Syntyvyydessä saavutettiin aallonpohja vuonna 2019, nyt syntyneiden määrä (1 173) kasvoi toisena peräkkäisen vuonna.  

Opiskelijat palasivat, etätyö jatkui

Maan sisäinen muuttoliike jäi viime vuonna hieman tappiolliseksi (–56). Luku on kuitenkin Pohjois-Karjalan pienin muuttotappio maan sisäisen muuttoliikkeen osalta koko vuoteen 1990 ulottuvan tilastohistorian aikana.

Vuoteen 2020 verrattuna kotimainen muuttoliike parani erityisesti maan sisäisen tulomuuton selvän kasvun ansiosta. Kehityksen taustalla olevat tekijät liittynevät koronaan, esimerkiksi yliopisto-opetus toteutettiin syksyllä 2020 etäopetuksena ja moni opiskelija jäi kotipaikkakunnalleen, mutta syksyllä 2021 tilanne oli toinen ja tämä heijastui tilastoihin.

Koronapandemialla ja esimerkiksi lisääntyneillä etätyöskentelymahdollisuuksilla on luonnollisesti voinut olla myös muita vaikutuksia muuttoliikkeeseen ja alueiden vetovoimaan. Uusimaa kärsi vuonna 2021 maan sisäisessä muuttoliikkeessä 2 575 hengen muuttotappion, mutta niin muuttovoitto- kuin muuttotappiomaakuntiakin löytyi joka puolelta maata. Uudenmaan jälkeen suurimmat maan sisäisen muuttoliikkeen muuttotappiot kertyivät Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa. Suurimmat kotimaisen muuttoliikkeen muuttovoitot puolestaan kerryttivät Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo.

Ulkomaille muuttaneet palasivat

Maiden rajat ylittävän muuttoliikkeen summaava nettomaahanmuuttovoitto oli Pohjois-Karjalassa peräti 719 henkeä. Nettomaahanmuuton ja maan sisäisen muuttoliikkeen kattava kokonaisnettomuutto oli siis 663 henkeä.

Molemmat luvut olivat varsin selvällä marginaalilla Pohjois-Karjalan tilastohistorian parhaita. Kokonaismuuttoliikkeen edellinen ennätys (272) oli vuodelta 2010.

Ennakkotilastot eivät kerro maahanmuuttajien kansalaisuutta, mutta todennäköisesti mukana on poikkeuksellisen paljon Suomen kansalaisia, jotka ovat palanneet kotimaahan pandemiatilanteen takia. Koko maan tasolla maahanmuuttovoittoa kertyi 22 305 hengen verran, mikä sekin on selvästi normaalia suurempi luku.

Joensuu ja Kontiolahti kasvoivat

Pohjois-Karjalan kunnista väkiluku kasvoi vuoden 2021 aikana Joensuussa (327) ja Kontiolahdella (187). Selvimmin väkiluku laski Lieksassa (-172) ja Ilomantsissa (-103).

Luonnollisen väestönmuutoksen suhteen Kontiolahti oli ainoa kunta, jossa syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän.

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Kontiolahden ja Joensuun ohella muuttovoittoa saivat myös Outokumpu, Polvijärvi ja Juuka.

Maahanmuuton osalta kaikki maakunnan kunnat saivat muuttovoittoa ainakin muutaman hengen verran. Vaikka kokonaismuuttoliike oli joissakin kunnissa hieman pakkasen puolella, kaikissa maakunnan kunnissa muuttoliike oli joko positiivisempi tai ainakin vähemmän negatiivinen kuin viime vuosina keskimäärin.

Tilastoissa ja vertailuissa on käytetty myös aiempien vuosien osalta pohjana nykyistä aluejakoa, jossa Heinävesi on osa Pohjois-Karjalaa.

Lisätiedot: maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, p. 0400 529 479, kimmo.niiranen@pohjois-karjala.fi

Taulukot ja kuvaajat: Väestö - pohjois-karjala.fi