Tilastot sivun pääkuva

Navigaatiovalikko

Tilastot

Tilastot

Kokoamme ja ylläpidämme lukuisia tilastoja Pohjois-Karjalan kehityksestä. Tilastotietoja kootaan muun muassa väestökehityksestä, koulutuksesta, työllisyydestä, elinkeinoelämän kehityksestä ja alue- ja kuntataloudesta.

Lukuja Pohjois-Karjalasta

Uusia tuulia muuttoliikkeessä

Uusia tuulia muuttoliikkeessä

Tilastokeskus on julkistanut vuoden 2020 lopulliset muuttoliiketilastot. Koko maan tasolla maan sisäinen muuttoliike vilkastui, mutta Pohjois-Karjalan osalta muuttoliike hiljeni kun sekä tulo- että lähtömuutto vähenivät jonkin verran. Päällisin puolin muutokset näyttävät viime vuotta leimanneen koronapandemian muu merkitys huomioiden varsin pieneltä. Tarkempi analyysi paljastaa kuitenkin mielenkiintoisia ilmiöitä.

Pohjois-Karjalan kuntiin muutti vuoden aikana 8 355 henkeä, mikä oli noin 100 henkeä vähemmän kuin vuonna 2019. Lasku johtui kuitenkin maakunnan sisäisen muuttoliikkeen hiljenemisestä. Oman maakunnan muista kunnista tulleiden muuttajien määrä väheni 300 hengellä. Sen sijaan muualta maasta tulijoita oli itse asiassa noin 200 henkeä enemmän kuin vuonna 2019. Uudeltamaalta tulijoita oli noin 100 enemmän kuin 2019 tai viime vuosina keskimäärin. Myös Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta tulijoita oli edellisvuotta enemmän, joskin pienten maakuntien luvuissa on aina vaihtelua vuosien välillä. Lapista, Päijät-Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta tulijoita oli 20-30 henkeä enemmän kuin viime vuosina yleensä. Vastaavasti Pohjois-Savosta muuttajia oli selvästi normaalia vähemmän.

Pohjois-Karjalan kunnista muutti vuoden aikana 8 715 henkeä. Luku oli 379 henkeä pienempi kuin vuotta aiemmin. Uudellemaalle lähtömuutto pieneni noin 80 hengellä. Myös Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen muutettiin edellisvuotta vähemmän. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalan kokema maakuntien välinen nettomuuttotappio pieneni selvästi (2019: -636 => 2020: -360). Vaikka Uudeltamaalta oli aiempaa enemmän tulijoita ja sinne lähtijöitä puolestaan vähemmän, Pohjois-Karjalan muuttotappio Uudellemaalle oli silti edelleen lähes 300 henkeä.

Pääkaupunkiseudun kunnista mm. Helsinki ja Espoo kärsivät viime vuonna maan sisäisessä muuttoliikkeessä poikkeuksellisesti muuttotappioita. Helsingistä ja Espoosta poismuuttaneita oli viime vuonna 5 200 henkeä enemmän kuin 2019. Syynä oli tosin enemmänkin vilkastunut muutto muihin Uudenmaan kuntiin kuin kauemmas Suomeen, sillä muutto pääkaupunkiseudulta muihin Uudenmaan kuntiin - jonkinlainen uusi Nurmijärvi-ilmiö - muodosti kaksi kolmasosaa kasvusta.

Pohjois-Karjalan kuntien välillä on havaittavissa joitakin eroja. Joensuun nettomuuttoliike hieman heikentyi, mutta toisaalta Lieksan, Nurmeksen, Tohmajärven ja Kontiolahden tilanne parani. Syyt muutoksen takana vaihtelivat. Lieksan ja Kontiolahden tilannetta paransi lähtömuuton pieneneminen. Nurmeksen tilannetta puolestaan paransi tulomuuton kasvu. Tulijoita Nurmekseen riitti oman maakunnan ohella varsinkin Pohjois-Savosta, Uudeltamaalta ja Kainuusta. Joensuun luvuissa Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan tulleiden määrän hienoinen kasvu vuoteen 2019 verrattuna ei näy, sen sijaan Kontiolahdelle, Outokumpuun, Polvijärvelle ja Nurmekseen muutettiin viime vuonna Uudeltamaalta normaalia enemmän.

Muuttoliiketilastot olivat siis jollain lailla normaalista poikkeavia, joskaan mittakaava ei ollut suuren suuri - ellei kyseessä sitten ole pysyvämmäksi osoittautuva käänne. Koronan vaikutuksia voidaan vain arvuutella. Se, että esimerkiksi yliopisto oli syksyllä pitkälti etäopetuksessa, lienee vaikuttanut jonkin verran muuttoon, osa opiskelijoista on voinut jäädä kotipaikkakunnilleen. Voidaan myös ajatella, että korona mielletään väliaikaiseksi ilmiöksi ja varsinaisen muuton ja virallisen asuinpaikan vaihtamisen sijaan aikaa on vietetty enemmän mökeillä ja muissa kakkosasunnoissa. Tilastoissa tuollainen ei näy. Etätyöt tulevat joka tapauksessa hyvin todennäköisesti olemaan jatkossa huomattavasti normaalimpi tapa tehdä töitä kuin ennen koronaa.

Maiden välisessä muuttoliikkeessä muista maista Pohjois-Karjalaan muuttaneiden kokonaismäärässä ei tapahtunut muutosta, maakuntaan muutti 699 henkeä kun vuotta aiemmin muuttajia oli 705. Maakunnasta ulkomaille muuttaneiden määrä kasvoi (2019: 189 => 2020: 267). On todennäköistä, että muuttajien profiileissa on tapahtunut muutoksia ja ulkomailta Suomeen muuttaneiden joukossa on aiempaa enemmän kansallisuudeltaan suomalaisia, siis paluumuuttajia. Valtakunnalliset tilastot kertovat tästä, mutta muuttajien taustat sisältävät aluetilastot eivät ole vielä valmistuneet. Maiden välisestä muuttoliikkeestä saatu muuttovoitto riitti joka tapauksessa siihen, että Pohjois-Karjalan kokonaisnettomuuttoliike oli 72 henkeä positiivinen eli Pohjois-Karjala oli jälleen muuttovoittomaakunta.

Vaikka Heinävesi tuli osaksi Pohjois-Karjalaa vasta vuoden 2021 alusta alkaen, Heinävesi on Tilastokeskuksen uusissa väestötilastoissa mukana Pohjois-Karjalan luvuissa myös aiempina vuosina.

Kimmo Niiranen,

maakunta-asiamies

 

Asuminen, elinolot ja väestö

Kansiot
  • thumbnail
    Juuri nyt käyttäjältä

    {title}

  • Kuntatilastot

    Kansiot
  • thumbnail
    Juuri nyt käyttäjältä

    {title}

  • Työpaikat, työllisyys ja koulutus

    Kansiot
  • thumbnail
    Juuri nyt käyttäjältä

    {title}

  • Sivu arviointi ja palaute