4. vaihemaakuntakaava

Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan 18.8.2016. Taustalla on usean vuoden työrupeama, sillä kaavatyö käynnistettiin 17.12.2012.

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 15.6.2015, jonka jälkeen se oli ympäristöministeriön vahvistusmenettelyssä. Ministeriön vahvistuspäätöksestä on 30 päivän valitusoikeus hallinto-oikeuteen.

Maakuntakaava on saanut lainvoiman jo vahvistuspäätöksessä, mutta kuulutamme vielä maakuntakaavan voimaantulosta maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 §:n mukaisesti, jonka jälkeen maakuntakaava tulee voimaan.

Nykyisin maakuntakaavasta päättää maakunnan liitto. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja, tuli voimaan 1.2.2016. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava eteni vielä vanhan vahvistusmenettelyn kautta.

4. vaihemaakuntakaava sisältää mm.

• vähittäiskaupan suuryksiköt
• keskusverkko
• taajamatoimintojen alueet
• joitakin teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita
• seudullinen ampumarata

Varautumista 10 000 uuteen asukkaaseen

Joensuun kaupunkiseudun eli Joensuun, Outokummun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven odotetaan kasvavan enintään 10 000 uudella asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Maakunnan väestötavoite samalle vuodelle on 164 000, kun nyt asukkaita on 165 327. Kaavatyön aikana taajamat ja niiden kehitysnäkymät käytiin läpi yhdessä kuntien kanssa.

Työpaikkojen osalta kasvunäkymä on enintään 4 500 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, kun nyt kaupunkiseudulla on 44 729 työpaikkaa. Joensuun Papinkangas ja Penttilä sekä Nurmeksen bioteollisuusalue ovat uusia teollisuusalueita.

Uuden liiketilan tarve 394 000 kerrosneliötä

Maakuntakaavaa varten tehtiin myös vähittäiskaupan kokonaismitoitus, joka otti huomioon kaupan kehitystrendejä. Mikäli ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana, niin vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuoteen 2030 on noin 932 000 kerrosneliötä. Uuden liiketilan tarve on noin 394 000 kerrosneliötä.

Joensuun kaupunkiseudulta kaavassa käsitellään lisäksi seudulliset viheryhteystarpeet sekä yksittäisiä virkistysalueita ja -kohteita, matkailupalvelujen kohteita, vierasvenesatamia ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita.

Joensuun seudun ampumaradan vaihtoehtoja selvitettiin laajasti ja neljästä alueesta tehtiin jatkoselvitykset. Kontioranta valittiin ampumaradan lopulliseksi esitykseksi.