Tilastot sivun pääkuva

Navigaatiovalikko

Tilastot

Tilastot

Kokoamme ja ylläpidämme lukuisia tilastoja Pohjois-Karjalan kehityksestä. Tilastotietoja kootaan muun muassa väestökehityksestä, koulutuksesta, työllisyydestä, elinkeinoelämän kehityksestä ja alue- ja kuntataloudesta.

Lukuja Pohjois-Karjalasta

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste julkistettiin

Pohjois-Karjalan muuttovoitto kasvussa

21.10.2021

Tilastokeskuksen tammi-syyskuun kattavat väestönmuutosten ennakkotiedot kertovat, että Pohjois-Karjala sai vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana muuttovoittoa kaikkiaan 500 henkilön verran. Muuttovoitosta 120 kertyi maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja 380 henkeä maahanmuutosta.

Vahvistuneen muuttoliikekehityksen taustalla on erityisesti maan sisäisen tulomuuton kasvu. Pohjois-Karjalan kuntiin muutti tammi-syyskuun aikana kaikkiaan 7 012 henkeä, kun luku vuonna 2020 oli 6 641 eli noin 370 henkeä pienempi. Kyse ei ole pelkästä koronapandemian alkamisvuoden jälkeisestä muuttoliikkeen vilkastumisesta, sillä lähtömuuton määrä ei kasvanut. Luvut pitävät sisällään myös Pohjois-Karjalan sisäisen kunnasta kuntaa muuton, mutta kun maakunnan sisällä tapahtuvat muutot summautuvat nollaan yhden kunnan plussan kumotessa toisen kunnan miinuksen, nettomuuttoliikkeen vahvistunut kehitys kertoo maakunnan vetovoiman jonkinasteisesta noususta. Vertailussa Pohjois-Karjalan vuoden 2020 tiedoissa on huomioitu myös Heinävesi, joka ei vielä tuolloin kuulunut maakuntaan.

Arvailujen varaan jää, onko kyse pidempiaikaisesta ilmiöstä tai onko tulevaisuudessa kenties odotettavissa takapakkia, jos pandemian takia Etelä-Suomeen muuttoa siirtäneiden patoutuneet aikeet alkavat toteutua isommassa määrin. Joka tapauksessa kyseessä ovat varsin suuret luvut: vaikka Pohjois-Karjala on ollut tällä vuosituhannella useina vuosina muuttovoittomaakunta, muuttovoitto oli enimmillään vuonna 2010 kaikkiaan 272 henkeä. Toki pitää muistaa, että tässä vaiheessa kasassa on vasta kolme neljännestä koko vuodesta.

Ilahduttavaa on myös se, että viime vuonna piristynyt syntyvyyden kasvu on jatkunut, joskin kasvuluvut ovat pieniä. Tammi-syyskuussa Pohjois-Karjalassa syntyi 913 lasta, kun luku vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla oli 888. Vuoden 2019 aallonpohjalukuun verrattuna syntyneitä oli nyt 80 enemmän. Koska kuolleiden määrä on pysytellyt jotakuinkin parin edellisen vuoden korkealla tasolla, luonnollinen väestönmuutos verotti maakunnan väkimäärää kaikkiaan 623 hengellä. Maakunnan saama 500 hengen muuttovoitto ei siis aivan riittänyt tasapainottamaan väestönkehitystä, mutta kokonaistappio jäi nyt kuitenkin varsin pieneksi eli reiluun sataan henkeen kun viime vuoden vastaavana ajankohtana Pohjois-Karjalan väkiluku laski lähes 700 hengellä.

Pohjois-Karjalan kunnista väkiluku on tämän vuoden kuluessa kasvanut kolmessa: Joensuussa (+349), Kontiolahdella (+163) ja Liperissä (+19). Kaikki nämä kunnat ovat myös päässeet tämän vuoden aikana väkiluvussa uudelle tuhatluvulle, kun Joensuun väkiluku on ylittänyt 77 000, Kontiolahden 15 000 ja Liperin 12 000 asukasta. Monessa muussa maakunnan kunnassa väestötappiot ovat jääneet totuttua pienemmiksi ja väestön väheneminen johtuu suurelta osin luonnollisesta väestömuutoksesta. Muuttovoittoa tämän vuoden aikana on kerryttänyt peräti yhdeksän Pohjois-Karjalan kuntaa.
 

Kimmo Niiranen, maakunta-asiamies

Asuminen, elinolot ja väestö

Kansiot
  • thumbnail
    Juuri nyt käyttäjältä

    {title}

  • Kuntatilastot

    Kansiot
  • thumbnail
    Juuri nyt käyttäjältä

    {title}

  • Työpaikat, työllisyys ja koulutus

    Kansiot
  • thumbnail
    Juuri nyt käyttäjältä

    {title}

  • Sivu arviointi ja palaute