Tiedot­teet

Nuorten näkökulmaa hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden kehittämiseen

Pohjois­kar­ja­laisten nuorten hyvin­voin­tiin liittyvä kunta­kierros päättyy Ilomant­siin 19.5. Tapaa­misten ja yli tuhat nuorta tavoit­ta­neen kyselyn perus­teella nuorten jaksa­mista voi tukea hyvinkin arkisin keinoin. Tärkeintä on, että pieniinkin pulmiin saa vastauksia nopeasti.

Pohjois­kar­ja­lai­sille nuorille syksyllä 2021 toteu­tettu hyvin­voin­ti­ky­sely kertoo pitkälti samaa viestiä kuin valta­kun­nal­lisen kouluterveyskysely.

- Tulok­sissa ei ole juuri eroa. Samalla saimme vahvis­tusta siitä, että koronaaika on vaikut­tanut nuorten jaksa­mi­seen, ahdis­tuk­seen ja masen­tu­nei­suu­teen, kertoo Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton hyvinvointi- ja koulu­tus­asian­tun­tija Mari Nupponen.

Kyselyyn vastasi 1 054 nuorta, jotka ovat pääosin yläkou­lu­laisia ja lukio­laisia. Kysymykset koskivat terveyttä, mielen­ter­veyttä, päihteitä, vapaa-aikaa ja väkivaltaa. Lisäksi nuoret saivat kertoa, millaisia hyvin­vointia edistäviä palve­luita he odottavat kotikunniltaan.

Kyselyn lisäksi Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto ja sen alla toimiva NuvaPlus-hanke, Siun soten perhe­kes­kus­toi­mijat ja Itä-Suomen polii­si­lai­toksen ennalta estävä ryhmä ovat käyneet tapaa­massa kuntien nuori­so­val­tuus­toja. Kierros päättyy 19.5. Ilomantsiin.

- Kiusaa­misen ja seksu­aa­lisen häirinnän kokemuksia on valitet­tavan paljon. Nuoret ovat kerto­neet tapaa­mi­sissa, että seksu­aa­linen häirintä on taval­lista ja jopa hyväk­syttyä. Sitä on fyysi­sesti ja kielen­käy­tössä. Sitä on niin koulussa kuin somessa ja se kohdistuu niin tyttöihin kuin poikiin, Mari Nupponenkertoo.

Nuorilta tuli myös hyviä ehdotuksia asioiden paran­ta­mi­seksi. Yksi tärkeim­mistä viesteistä on aikuisten läsnäolo: nuorten mielestä tervey­s­asioista ei puhuta kouluissa tarpeeksi ja se on kasvo­tonta. He toivovat myös matalan kynnyksen keskus­telua pulma­ti­lan­teissa sekä kokemus­pe­räistä tietoa. Luennot ja sähköiset materi­aa­li­pankit eivät saa vastakaikua.

- Nuorilla on hyviä ajatuksia, miten me aikuiset voisimme tukea tässä. Siun sotessa lähdemme liikkeelle niin, että tieto leviää perhe­kes­kuksen maakun­nal­lisen ohjaus­ryhmän ja alueel­listen johto­ryh­mien kautta perhe­kes­kus­toi­mi­joille. Kysely ja tapaa­mis­kierros antavat myös hyvin pohjaa maakun­nal­li­selle nuori­so­val­tuus­tolle, jolla on rooli päätök­sen­teossa hyvin­voin­tia­lu­eella, kertoo perhe­kes­kus­toi­minnan kehit­tä­misen parissa työsken­te­levä projek­ti­asian­tun­tija Liisa Karvonen.

Karvosen mukaan monesti jo se riittää, että aikuiset ovat arjessa mukana ja pysäh­tyvät kuunte­le­maan nuoria.

- Valtao­salla asiat on hyvin, ja normaa­liin kasvuun ja kehityk­seen kuuluu muun muassa ahdis­tus­tun­te­mukset. Mutta meidän on pystyt­tävä ohjaa­maan ja tukemaan nuoria, mikä on normaalia ja milloin pitää huolestua.

Rikos­kons­taa­peli Minna Väistön mukaan poliisi on saanut yhteis­työstä tietoa ankku­ri­toi­min­tansa suuntaa­mi­seen. Ankku­ri­toi­minnan tarkoi­tuk­sena on vaikuttaa varhai­sessa vaiheessa nuorten hyvin­voin­tiin ja ennalta ehkäistä rikoksia.

- Näemme lapset ja nuoret sidos­ryh­mä­kump­pa­neina. Eli haluamme luoda luotta­muk­sel­lisia suhteita heihin ja kuulla heidän ajatuk­sis­taan, pelois­taan ja tarpeis­taan sekä olla yhdessä puuttu­massa haital­li­siin kehitys­kul­kuihin, Väistö sanoo.

Maakun­ta­liiton, perhe­kes­kuksen ja poliisin yhteistyö jatkuu.

- Säännöl­liset tapaa­miset ja kunta­kier­rokset saavat jatkoa. Meidän on saatava myös hiljaiset nuoret mukaan. Tällä kyselyllä ja kierrok­sella tavoi­timme liian vähän ammat­tiin opiske­levia, Liisa Karvonen kertoo.

Lisätiedot: Mari Nupponen, hyvinvointi- ja koulu­tus­asian­tun­tija, p. 050 512 3432, [email protected]; Liisa Karvonen, projek­ti­asian­tun­tija, Tulevai­suuden sotekes­kus­hanke, p. 013 330 9856, [email protected]; Minna Väistö, rikos­kons­taa­peli, Itä-Suomen polii­si­laitos, ennalta estävä toiminta, p. 029 5456 488, [email protected]