Blogi pääkuva

Navigaatiovalikko

angle-left

Blogit

Unkari ja Puola laittavat kapuloita rahoituksen rattaisiin

Unkarin ja Puolan sisäpoliittiset intressit vaikeuttaa Pohjois-Karjalankin selviytymistä koronasta.

Euroopan unionin elpyminen koronan aiheuttamasta kriisistä sai pahan kolauksen, kun Unkari ja Puola ilmoittivat vastustavansa elpymisrahoituksen sitomista niin sanottuun oikeusvaltioperiaatteeseen.

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa, että saadakseen tukea EU:n budjetista, jäsenmaan on noudatettava EU:n kaikkia sääntöjä. Unkarilla ja Puolalla ja muutamilla muillakin itäisen Keski-Euroopan mailla on ollut vaikeuksia noudattaa erityisesti EU:n maahanmuuttopolitiikan linjauksia.

Viime heinäkuusta alkaen EU:n toimielimet ovat valmistelleet EU:n seitsemänvuotista rahoituskehystä vuosille 2021–2027 ja elpymispakettia koronasta selviytymiseen vuosille 2020–2023. Kyse on valtavista summista, josta Suomelle olisi tulossa kaksi miljardia euroa alue- ja rakennepolitiikan kautta, 6,4 miljardia euroa maaseuturahoituksen kautta ja kolme miljardia euroa elpymisrahoituksen kautta. Muuten – Unkarin ja Puolan rahoitusosuudet olisivat monikymmenkertaiset Suomeen verrattuna.

Yhteistyöhakuiset jäsenmaat, kuten Suomi, ovat tuoneet uudet instrumentit nopeasti kansalliseen valmisteluun. Pohjois-Karjalassakin ollaan kädet savessa tehty töitä sen eteen, että uudet tukivälineet saataisiin mahdollisimman hyvin hyödyntämään maakunnan elinkeinoelämää ja yrityksiä, parantamaan työllisyyttä ja koulutusmahdollisuuksia, tuomaan uusia investointeja ja parantamaan liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä.

Erityisesti korona-aikaan sidottu on jo heti ensi vuoden alusta käyttöön otettavaksi tarkoitettu REACT-EU-rahoitus. Sillä parannettaisiin mm. sosiaali- ja terveydenhuollon edellytyksiä vastata koronakriisiin. Pohjois-Karjalan osuus olisi tästä useita miljoonia euroja. Pohjois-Karjalassa on juuri valmistunut koronainvestointipaketti, jonka loppusumma kohoaa jopa 900 miljoonaan euroon. Loppusumma sisältää myös yksityisen rahoitusosuuden, joka saataisiin liikkeelle julkisella osarahoituksella.

Ensi keväänä käynnistetään – jos siis rahoitusratkaisusta saadaan sopu – uusi rakennepolitiikan ohjelma ja siihen sisältyvä erityisesti ilmastotoimia sisältävä oikeudenmukaisen siirtymän ohjelma. Vuositasolla ohjelmarahoitus Pohjois-Karjalassa on 30–40 miljoonaa euroa, joka tukee suoraan aluekehitystä.

Mutta nyt siis Unkarin ja Puolan venkoilu jumittaa kaikkia näitä. Härnääminen liittyy näiden maiden sisäpoliittisiin intresseihin. Unkarissa asuneena ja maata tuntevana tiedän, etteivät suinkaan kaikki unkarilaiset ja tuskin puolalaisetkaan ole johtajiensa epädemokraattisten linjausten takana. Tällainen kehitys on surullista. Tulee mieleen, etteikö historia ole opettanut mitään.

Mutta meidän ei auta muuta kuin yhteistuumin pyrkiä tekemään parhaamme täällä maakunnissa ja auttaa siten sopuratkaisun löytymistä myös EU:n päätöksentekotasolla.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran sanomalehti Karjalaisen Maakunta nyt -palstalla 22.11.2020.

Lisää blogeja.

Maakunnan metsäbiotalouden kärkiosaamista esillä ELMO-klusteriseminaarissa.

Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO-klusteriseminaarien sarja jatkui 28.–29.10.2020 teemalla ”Klusterin...

Smart East -verkkosivut avautuneet

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on avannut Smart East -verkkosivun, joka esittelee vahvoja...

Sivu arviointi ja palaute