Blogi pääkuva

Navigaatiovalikko

angle-left

Blogit

Suosi suomalaista – tai ainakin eurooppalaista

Pohjois-Karjalan digitukiverkoston jäsen Reino Ylönen aloitti kirjapainoalan koulutuksen Keski-Suomen keskusammattikoulussa vuonna 1954. Sen jälkeen työuraa kertyi 47 vuotta, kunnes eläkepäivät koittivat Koliprint kirjapainosta vuonna 2001. Reino on työuransa ja yli 80-vuotisen elämänsä aikana nähnyt monia teknisiä mullistuksia. ”Yksi tai kaksi vallankumousta siihen mahtuu”, Reino toteaa.

Työuran alussa kirjapainossa ladonnat tehtiin metallista valamalla. Sen jälkeen siirryttiin rasvan ja veden hylkimiselle perustuvaan offset painoon. 70-luvun alkupuolella Reino työpaikalle hankittiin ensimmäinen ”valolatomakone”.

Vapaa-aikanaan Reino on ollut mukana Työväen Sivistysliiton (TSL) toiminnassa 70-luvulta lähtien.

TSL:n Joensuun seudun Opintojärjestö sai TSL:n Keskustoimistolta kahdeksan tietokonetta, jotka sijoitettiin Utran Työväentalolle. Laitteiden testauksen jälkeen alkoivat ATK-kurssit, jotka jatkuvat moneen kertaan päivitettyinä edelleen. ”Minä sitten jotenkin sotkeennuin siihen, kun olin työpaikallani nähnyt samoja laitteita ja tiesin että niillä voi kirjoittaa ja tehdä muutakin,” Reino kertoo. Tämä tapahtui Reinon muistin mukaan joskus 90-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin oli Värtsilän ammattiopistossa messut, jossa esiteltiin ilmaisohjelmia, mm. Suomessa kehitettyä Linux käyttöjärjestelmää. Se kiinnosti, kuten muukin ilmainen.

Reino opiskeli tietokoneiden sielunelämää itsenäisesti ja mm. Kotikartanoyhdistyksen ATK-kerhon kursseilla. Harrastuksessa eteenpäin kannusti utelias mielenlaatu ja halu auttaa ihmisiä.

2000-luvun alkaessa Värtsilän teknillisen oppilaitoksen tietotekniikan opiskelijat perustivat Pohjois-Karjalan Tietotekniikkayhdistyksen yhteyteen ”Korttelinörtit” ryhmän. Korttelinörteillä oli päivystyspuhelin, josta pystyi tilaamaan ”Nörtin” kotikäynnille ratkomaan tietoteknisiä pulmia pientä maksua vastaan. Saadut tulot käytettiin yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Parhaimpina vuosina kotikäyntejä oli noin 150. Korttelinörtit myös hankkivat käytettyjä koneita, jotka kunnostuksen jälkeen myytiin tarvitseville. Koneisiin asennettiin Linux käyttöjärjestelmä, koska se oli ilmainen, virusvapaa ja toimi vanhemmissakin koneissa. Siitä lähtien Reino on ollut vannoutunut Linuxin kannattaja. Myöhemmin Reino on ollut mukana myös Joen Severin toiminnassa vertaisohjaajana ja hallituksen jäsenenä.

Digitalisaatiokehityksessä ei Reinon mielestä ole huomioitu käyttäjää, vaan kehitys on kulkenut bisneksen ehdoilla. Hän kritisoi Microsoftin voitontavoittelua ja ylivaltaa käyttöjärjestelmänä. Somejättien käyttäjiin kohdistunut tietojen keräys ja jatkuva seuraaminen on hyvin ongelmallista tietoturvan kannalta. Käyttäjällä pitäisi olla oikeus omiin tietoihinsa, joihin hän voisi halutessaan antaa käyttöoikeuden. ”Internet vuotaa kuin seula sanoo eräs ”Hyvät hakkerit” nimisen yrityksen työntekijä,” Reino mainitsee.

Nykyään ihmisten on yhä vaikeampaa hoitaa asiansa ilman tietokonetta ja tietoliikenneyhteyksiä. Koneet ovat kalliita hankkia ja lisäksi tulevat käyttömaksut. Reino onkin ollut mukana myös viime vuonna useiden yhdistyksien yhteistyönä aloitetussa ”Lahjoita laite” kampanjassa, jossa kerätään ja kunnostetaan tietokoneita ihmisille, joilla on vaikeuksia hankkia laitteita.  Lahjoituskoneita on vaikea saada, koska useimpien yritysten tietokoneet hankitaan nykyään leasingsopimuksella, eikä yrityksillä ole ns. omia koneita lahjoitettavaksi.


Reinon mielestä digitukea tarvitaan enenevässä määrin, koska kaikki toiminta siirtyy nettiin. Nuortenkin digitaidot voivat olla hyvin kapealla pohjalla, eikä heillä välttämättä ole kykyä esimerkiksi viranomaisasiointiin, eikä aina taitoa neuvoa ikäihmisiä tai muita avuntarvitsijoita. Ohjelmat ja järjestelmät ovat ylipäänsä vaikeita käyttää. Käyttöehdot ovat mahdottomia ymmärtää eikä evästeistä, päivityksistä ja monista digimaailman nimistä monikaan tiedä mitä ne tarkoittavat ja mitä niistä saattaa seurata.  Reino kehottaakin olemaan valppaana ja seuraamaan digimaailman uutisia.

Reinon hyvät neuvot parempaan digitalisaatiokehitykseen:

1. Tietoturva ja ihmisten oikeus omiin tietoihinsa on tärkeintä.

2. Valinnan vapaus. Käyttäjien täytyisi saada valita käyttöjärjestelmä, ohjelmat ja palveluiden tarjoajat vapaasti ilman seuraajia ja painostusta. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa suosia suomalaisia tai vähintäänkin eurooppalaisia vaihtoehtoja.

3. Älylaitteen pitää olla räätälöity käyttäjän tarpeiden mukaan.

4. Ohjelmat pitäisi suunnitella käyttäjälähtöisesti ihmistä varten eikä bisnes edellä.
 

 

Teksti Minna Tuuva ja Reino Ylönen

Lisää blogeja.

Kuinka kovat tavoitteet ja talous sovitetaan yhteen?

Viime vuoden lopulla valmistui valtakunnallinen kiertotalouden strategia ”Uusi suunta – Ehdotus...

Osaamisen vientiä Japaniin

Naganosta ensimmäinen mielikuva on vuoden 1998 olympialaiset, joissa NHL-tähdet Wayne Gretzkyn...

Sivu arviointi ja palaute