Blogi pääkuva

Navigaatiovalikko

angle-left

Blogit

Pohjois-Karjala hyötyy jatkossakin EU-rahoituksesta

Euroopan unionin vuosien 2021-2027 ohjelmakauden valmistelu käy tällä hetkellä kiivaana.  Pohjois-Karjalassa aloitettiin valmistautuminen tulevan alue- ja rakennepolitiikan linjauksiin jo hyvissä ajoin yhdessä muiden Itä- ja Pohjois-Suomen kuuden maakunnan kanssa. Jo vuonna 2015 maakunnat tilasivat OECD:ltä tutkimuksen, jossa tarkasteltiin alueen kehitysmahdollisuuksia ja -esteitä. Tutkimuksen pohjalta on määritelty tarpeet, mihin keskitytään alueen kehittämisessä.

Tulevalla ohjelmakauden panostetaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun, digitalisaatioon, TKI-toiminnan vahvistamiseen, työllistymisen parantamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kaikkia tavoitteita katsotaan ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Elinkeino- ja yrityskentän kehittämisessä alueet erikoistuvat omiin vahvuuksiinsa. Pohjois-Karjalassa kansainvälisesti vahvoja aloja ovat metsäbiotalous ja teknologiateollisuus.

Myös investointeihin tarvitaan jatkossakin vipuvoimaa EU:lta. Pohjois-Karjalassa on hyviä kokemuksia siitä, kuinka EU-tuki on poikinut moninkertaiset yksityiset ja julkiset investoinnit, ja sitä kautta johtanut uusien työpaikkojen syntymiseen. Tällä ohjelmakaudella rakennerahastovaroja on Pohjois-Karjalassa käytettävissä vuosittain noin 30 M€.

EU:n alue- ja rakennepolitiikankeskeinen tavoite on kaventaa alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Vaikka erot ovat Suomessa kaventuneet, niitä ei ole saatu poistettua. Mielestäni rakennerahastovaroilla voidaan merkittävästi kompensoida kylmän ilmaston, harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien aiheuttamaa pysyvää kilpailukykyhaittaa ja näin kaventaa alueiden välisiä kehittyneisyyseroja.

Euroopan komissio esitti viime vuonna rahoituskehysehdotuksen, jota tällä hetkellä pohditaan jäsenmaissa.  Sen mukaisesti Suomen aluepolitiikan rahoitus jopa nousee verrattuna tähän ohjelmakauteen. Suurin osa saannosta perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereihin. Kaikista tärkein kriteeri on harva asutus.

Mutta rahalle olisi muitakin ottajia. Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat ilmoittaneet, että kansallisesti rahanjakoa tulisi muuttaa enemmän niiden hyväksi. Tästä on nyt käynnissä tiukka vääntö, joka toivottavasti päättyy oikeudenmukaiseen, ansaintalogiikkaan perustuvaan lopputulokseen.   

EU-rahoituksen suhteellinen merkitys on Itä- ja Pohjois-Suomessa huomattavasti suurempi kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa aluetalouksien koon takia. Samalla on huomioitava, että Suomessa kansallinen kehittämisrahoitus, kuten Business Finlandin ja eri ministeriöiden kautta kulkeva rahoitus, on painottunut vahvasti etelän ja lännen suuriin keskuksiin.

 

(Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjaisessa 10.10.2019. Teksti on osa maakuntaliiton toimintaa käsittelevää kolumnisarjaa Porinaa maakuntaliitosta.)

Lisää kommentteja

Lisää blogeja.

Kasvupaketilla järeitä toimia Keski-Karjalaan

Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan Keski-Karjalassa koottiin ainutlaatuinen...

Älykästä erikoistumista Saksan fotoniikan sydämessä - Vierailu Jenan fotoniikkakeskittymässä

Älykkäät ekosysteemit Pohjois-Karjalassa -hanke osallistui Joensuun fotoniikan koulutuspolku...