Blogi pääkuva

Navigaatiovalikko

angle-left

Blogit

Mitä on tämän päivän karjalaisuus

”Karjalainen on ikään kuin Suomen kansan päivänpuoli: avomielinen, luokseenlaskeva, vilkas ja kevytmielinen - mutta hyväoppinen ja varustettu luonnonlahjoilla, jotka vain tarvitsevat hyvää kasvatusta, asettaakseen hänet kansansa etevinten joukkoon.” Näin Sakari Topelius kuvasi karjalaisia Maamme-kirjassa vuonna 1875.

Vuodet ovat Topeliuksen ajoista vierineet, maamme heimot sekoittuneet ja karjalaisuus elänyt ajassa. Karjalaisuuteen liittyy kuitenkin vahva maakuntaidentiteetti, tunne kuulumisesta karjalaiseen heimoon. Tuoreiden selvitysten mukaan juuri karjalaiseen heimoon identifioidutaan Suomessa vahvimmin.

Mitä tämän päivän karjalaisuus on? Siihen on mahdollista tutustua osallistumalla tänään lauantaina 31.8. vietettävän maakuntapäivän tapahtumiin. Tapahtumia on yli 50 ja niitä on joka puolella maakuntaamme – Ilomantsista Outokumpuun ja Kesälahdelta Valtimolle.

Vietämme nyt sanomalehti Karjalaisen aloitteesta syntynyttä maakuntapäivää toisen kerran ja tulemme viettämään sitä vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina. Maakuntapäivämme ajankohdalla on historiallinen tausta pohjautuen aina 1700-luvulle Uudenkaupungin rauhaan, joka solmittiin 30.8.1721. Tuolloin maakuntamme rajautui ensimmäisen kerran selkeäksi alueeksi.

Nykykarjalaisuutta kuvaa hyvin sana maailmakarjalaisuus. Se on tunnetila, joka liittyy karjalaiseen taustaan, täällä asumiseen, opiskeluun tai jollain muulla tavoin samaistumiseen karjalaisuuteen – eräänlaiseen hengenheimolaisuuteen. Karjalaisuus nähdään ennen kaikkea asenteena, jolla on paljon annettavaa maailmalle – vieraanvaraisuutta, hyväntahtoisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Maakuntaliitto haluaa antaa maakuntapäivänä tunnustusta teoille, joilla edistetään tätä asennetta. Teimme keväällä avoimen haun, jossa pyydettiin vihjeitä yksinäisyyttä vähentäviksi teoiksi. Saimme iloksemme ison joukon hyviä esityksiä teoiksi, joita yksityiset henkilöt, yhteisöt tai organisaatiot ovat tehneet. Tänään näistä teoista palkitaan polvijärveläinen Anja Haaranen, mutta kaikki esitetyt teotyksinäisyyden vähentämiseksi ovat arvokkaita ja kannustan meitä kaikkia tähän työhön.

Maakuntapäivä on myös luonteva päivä antaa tunnustusta Pohjois-Karjalan maakunnan eteen tehdystä työstä. Ensimmäisen kerran annettavan tunnustuksen saa Karjalaisen toimittaja Pekka Puustinen, joka on pitkällä urallaan kirjoittanut aina Pohjois-Karjalan puolesta ja on tunnustuksen ansainnut.

Maakuntaidentiteetti ja maakuntahengen vaaliminen on kuulunut maakuntaliiton työsarkaan koko olemassa olon ajan, siis jo yli 80 vuotta. Maakuntapäivän vietto on nyt osa tätä ollen Pohjois-Karjalan syntymäpäivä ja maakunnan asukkaiden yhteinen juhla.

Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan tämän päivän karjalaisuuteen. Tavoitteena on viettää maakuntapäivää karjalaisessa hengessä – rennosti ja iloisesti.

 

(Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Karjaisessa 31.9.2019. Teksti on osa maakuntaliiton toimintaa käsittelevää kolumnisarjaa Porinaa maakuntaliitosta.)

Lisää kommentteja

Lisää blogeja.

Rahoitushaku avattu puun arvoketjun tuoteinnovaatioiden kehittämiseksi

Itä- ja Pohjois-Suomen alue on saanut Euroopan komissiolta rahoitusta pilottikokeilua...