Millä keinoilla näihin lukemiin voidaan päästä? Tätä kysymystä pohditaan kiivaasti niin ympäristöministeriössä kuin jätealan toimijoiden piirissä. Toivottavaa on, että samaa pohdintaan käytäisiin myös kodeissa.

Webinaarissa pohdittiin sitä, millaisia muutoksia uudistuva jätepolitiikka tuo maaseudun asukkaille. Jätelain luonnoksessa jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden kiristyminen koskee suurelta osin kaupunkeja sekä isompia taajama-alueita.

Harvaan asutulle maaseudulle uusia velvoitteita lajitteluun ei ole lainsäätäjän suunnasta tulossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näitä teemoja pitäisi myös maaseudulla ja haja-asutusalueilla miettiä. Alueen jätehuoltoviranomainen voi asettaa jätehuoltomääräyksissään myös lainsäädäntöä tiukempia lajitteluvelvoitteita.

Pelkät velvoitteet eivät kuitenkaan itsessään ole ratkaisu haasteisiin. Jos kierrätystavoitteet halutaan saavuttaa, kaikkien tulisi osallistua talkoisiin lajittelun edistämisessä sekä uusien ratkaisujen etsimisessä.

Uusista avauksista saimme kuulla esimerkin Halivaaran, Kajoon ja Petrovaaran eli Timanttikylien lajittelupisteestä. Kylän asukkaat halusivat parantaa lajittelua, ja siitä virisi ajatus yhteisestä jätteiden lajittelupisteestä. Se toteutettiin osana Wasteless Karelias -hanketta ja yhdessä alueen jätehuoltoyhtiön, Jätekukko Oy:n, kanssa. Kyläläiset rakensivat lajittelupisteen talkoilla kylätalolle.

Osallistujilta kysyttiin webinaarissa, millä tavalla maaseudun jätehuoltoa voitaisiin kehittää ja kierrätysastetta tehostaa. Vastauksissa korostui jätteisiin ja kierrättämiseen liittyvän tiedottamisen lisääminen. Jos asukkailla ei ole tietoa, ei välttämättä voida odottaa muutoksia toimintatapoihin.

Myös kylien yhteisiä lajittelupisteitä ja sekajätekimppoja olisi tarpeellista toteuttaa. Tämä edellyttää innostuneita toimijoita, jotka parhaimmillaan saavat muutkin sitoutumaan uudenlaisiin toimintamalleihin. Toki suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan myös jätehuoltoyhtiötä tai muuta jätteenkuljetuksesta vastaavaa tahoa.

Tilaisuudessa nousi vahvasti esille ajatus siitä, että jätehuollon kehittäminen maaseudulla edellyttää yhteistyötä. Kyläyhdistykset ja asukkaat ovat tässä keskeisessä roolissa. Ideoita yhteistyön muodoista ja toimintatavoista kannattaa esittää rohkeasti oman jätehuoltoyhtiön suuntaan. Innostavalla ja mutkattomalla yhteistyöllä voidaan saada aikaan jopa pieniä ihmeitä.

Emmeköhän me Pohjois-Karjalassa pyri pienten ihmeiden ohella saavuttamaan myös ne yhdyskuntajätteille asetetut kierrätystavoitteet.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Aino Heikura

projektipäällikkö

Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanke