Blogi pääkuva

Navigaatiovalikko

angle-left

Blogit

Maaseudun jätetalkoot edessä

Järjestimme 24.9. webinaarin, jossa keskityttiin maaseudun jätehuollon haasteisiin ja ratkaisuihin. Halusimme pohtia tilaisuudessa maaseudun erityispiirteitä suhteessa kiristyvään jätesääntelyyn ja asetettuihin kierrätystavoitteisiin. Yhdyskuntajätteiden kierrätystavoite vuonna 2020 on 50 prosenttia, ja tavoite kiristyy portaittain. Vuonna 2035 yhdyskuntajätteiden kierrätystavoite on jo 65 prosenttia.

Millä keinoilla näihin lukemiin voidaan päästä? Tätä kysymystä pohditaan kiivaasti niin ympäristöministeriössä kuin jätealan toimijoiden piirissä. Toivottavaa on, että samaa pohdintaan käytäisiin myös kodeissa.

Webinaarissa pohdittiin sitä, millaisia muutoksia uudistuva jätepolitiikka tuo maaseudun asukkaille. Jätelain luonnoksessa jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden kiristyminen koskee suurelta osin kaupunkeja sekä isompia taajama-alueita.

Harvaan asutulle maaseudulle uusia velvoitteita lajitteluun ei ole lainsäätäjän suunnasta tulossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näitä teemoja pitäisi myös maaseudulla ja haja-asutusalueilla miettiä. Alueen jätehuoltoviranomainen voi asettaa jätehuoltomääräyksissään myös lainsäädäntöä tiukempia lajitteluvelvoitteita.

Pelkät velvoitteet eivät kuitenkaan itsessään ole ratkaisu haasteisiin. Jos kierrätystavoitteet halutaan saavuttaa, kaikkien tulisi osallistua talkoisiin lajittelun edistämisessä sekä uusien ratkaisujen etsimisessä.

Uusista avauksista saimme kuulla esimerkin Halivaaran, Kajoon ja Petrovaaran eli Timanttikylien lajittelupisteestä. Kylän asukkaat halusivat parantaa lajittelua, ja siitä virisi ajatus yhteisestä jätteiden lajittelupisteestä. Se toteutettiin osana Wasteless Karelias -hanketta ja yhdessä alueen jätehuoltoyhtiön, Jätekukko Oy:n, kanssa. Kyläläiset rakensivat lajittelupisteen talkoilla kylätalolle.

Osallistujilta kysyttiin webinaarissa, millä tavalla maaseudun jätehuoltoa voitaisiin kehittää ja kierrätysastetta tehostaa. Vastauksissa korostui jätteisiin ja kierrättämiseen liittyvän tiedottamisen lisääminen. Jos asukkailla ei ole tietoa, ei välttämättä voida odottaa muutoksia toimintatapoihin.

Myös kylien yhteisiä lajittelupisteitä ja sekajätekimppoja olisi tarpeellista toteuttaa. Tämä edellyttää innostuneita toimijoita, jotka parhaimmillaan saavat muutkin sitoutumaan uudenlaisiin toimintamalleihin. Toki suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan myös jätehuoltoyhtiötä tai muuta jätteenkuljetuksesta vastaavaa tahoa.

Tilaisuudessa nousi vahvasti esille ajatus siitä, että jätehuollon kehittäminen maaseudulla edellyttää yhteistyötä. Kyläyhdistykset ja asukkaat ovat tässä keskeisessä roolissa. Ideoita yhteistyön muodoista ja toimintatavoista kannattaa esittää rohkeasti oman jätehuoltoyhtiön suuntaan. Innostavalla ja mutkattomalla yhteistyöllä voidaan saada aikaan jopa pieniä ihmeitä.

Emmeköhän me Pohjois-Karjalassa pyri pienten ihmeiden ohella saavuttamaan myös ne yhdyskuntajätteille asetetut kierrätystavoitteet.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Aino Heikura

projektipäällikkö

Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanke

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran sanomalehti Karjalaisen Maakunta nyt -palstalla 19.10.2020

Lisää blogeja.

Itä- ja Pohjois-Suomen tutkimus- ja kehittämispalvelut koottu yhteen yritysten kasvun tukemiseksi

Kokosimme ELMO-yhteistyöryhmän voimin tietoa Itä- ja Pohjois-Suomen alueen tutkimus-,...

Liikennejärjestelmää suunnitellaan tulevaisuuden tarpeisiin

Tavoitteena on, että ihmisten liikkumismahdollisuudet turvataan ja elinkeinoelämän...

Sivu arviointi ja palaute