Blogi pääkuva

Navigaatiovalikko

angle-left

Blogit

Lajittelussa huomiota myös hävikkiin

Biojätteet sisältävät paljon ravinteita ja energiaa, jotka tulisi saada hyödynnettyä. Biopohjaisia jätteitä voidaan hyödyntää niin biokaasun tuotannossa, kierrätyslannoitteiden valmistuksessa kuin kompostoinnissakin.

Oman haasteensa näiden mahdollisuuksien toteutumiseen tuo kuitenkin se, että biojätteet lipsahtavat usein sekajätteen joukkoon. Polttoon ohjautuvan sekajätteen joukossa nestettä sisältävä biojäte heikentää jätteiden polttoprosessia. Jos painava biojäte saataisiin lajiteltua pois sekajätteen joukosta, laskisi se myös sekajätteen kuljetuskustannuksia ja -päästöjä.

Jätehierarkia korostaa jätteen synnyn ehkäisyä. Tämä johdattelee olennaisen kysymyksen äärelle: Olisiko mahdollista, että biojätettä syntyisikin nykyistä vähemmän? Keskeistä on pohtia keinoja siihen, kuinka voimme vaikuttaa siihen, että jätettä ei synny.

Kotitalouksissa biojätettä syntyy ruuanvalmistuksen ohessa hävikkiin joutuvasta ruuasta. Väistämättä hiipii mieleen ajatus siitä, että kenties osa ruokahävikkiin päätyvästä ruuasta olisi vielä kelvannutkin syötäväksi.

Mitä tapahtuu siinä välissä, kun syömäkelpoinen ruoka päätyy jätteeksi astian pohjalle? Ehkä ruuan päätymistä hävikkiin edelsi suunnittelemattomuus ja sattumien summa:

En ehkä suunnitellut ruokakauppaan mennessä ostoslistaa kovin tarkkaan tai ollenkaan ja ostin tuotteita, joita ei tullutkaan syötyä. Ehkä sattumoisin samana iltana myös puolisoni päätti käydä kaupassa ja osti samat ainekset, joita jo itsekin ostin. Lopulta päädyimme tilaamaan ruokaa ravintolasta kotiin, kosta molempia väsytti eikä kokkaaminen inspiroinut enää ketään. Seuraavina päivinä olikin iltaohjelmaa, joten kotona tuli syötyä vain leipäpalasia ja pari banaania.

Muutaman päivän jälkeen jääkaapin sisällön inventaarion yhteydessä huomasimme, että parasta ennen -päiväykset ruokien osalta olivat menneet jo neljä päivää sitten. Eikä se itse päivämäärä vielä mitään, mutta kun avatessa ruoka ei tuoksunutkaan enää ruualta vaan joltain aivan muulta. Tuolloin vaihtoehtoja ei enää tuntunut olevan: biojätteeseen.

Ei ole siis lainkaan huono idea pohtia viikon ruokalista ennakkoon ja siten, että edellisenä päivänä tehtyjä ruokia voi seuraavana päivänä jatkojalostaa uuteen muotoon.

Omassa keittiössä parhaiten uusiin ruokalajeihin taipuvat keitetyt perunat, joita kannattaakin keittää aina reilusti, että seuraavan ruokalajin esivalmistelu tulee tehtyä samalla. Kokkaillessa mielikuvitus, luovuus ja kokeilunhalu ovat yllättävän hyviä ruokahävikin vähentäjiä. Nämä yhdistettynä kauppareissujen suunnitelmallisuuteen olen varma, että ruokahävikin ja siten biojätteen määrän vähentäminen on mahdollista kenelle tahansa, jopa minulle.

Elokuun viimeisellä viikolla vietetään maakunnallista jäteneuvontaviikkoa, jolloin on mahdollisuus tutustua tarkemmin biojätteen lajitteluun.

Kirjoittaja on Circwaste – kohti kiertotaloutta -hankkeen projektipäällikkö

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran sanomalehti Karjalaisen Maakuntaliitto nyt -palstalla 23.8.2020.

Lisää blogeja.

Sama ihminen monessa paikassa

Monipaikkaisuus ja etätyöskentely ovat olleet käytettyjä termejä tänä vuonna sattuneesta...

Vietetään maakuntapäivää turvallisesti yhdessä

  Järjestetäänkö vaiko eikö järjestetä, siinäpä pulma. Tämän kysymyksen äärellä on moni...

Sivu arviointi ja palaute