Blogi pääkuva

Navigaatiovalikko

angle-left

Blogit

Kuinka kovat tavoitteet ja talous sovitetaan yhteen?

Viime vuoden lopulla valmistui valtakunnallinen kiertotalouden strategia ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi”.Ohjelma pohjautuu tavoitteeseen, jossa kiertotaloudesta tulee talouden perusta. Tavoitteena on siten systeemitason muutos lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta.

Tavoitteiden, visioiden, politiikan ja päätösten taustalta löytyy usein kädenvääntöä siitä, kuinka tavoitteiden taustalla olevat termit määritellään. Mikä mahtaa olla kiertotalouden ydintä ja löytyykö siitä yhteinen näkemys? Olemmeko edes samaa mieltä siitä, mikä on kiertotalouden paras ja ajantasaisin määritelmä?

Tällä hetkellä määritelmiä on useita, eikä mikään niistä ole kiveen kirjoitettu. Määritelmästä riippumatta kiertotalouteen liittyvät olennaisesti materiaalien useat kierrot sekä asioiden hankkiminen palveluina omistamisen sijaan.

Keskeisenä tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö. Vuonna 2035 luonnonvarojen kotimainen kokonaiskulutus ei saisi ylittää vuoden 2015 tasoa. Toisena tavoitteena on, että resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.

Kolmas tavoite on, että materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Ohjelmassa visioidaan myös sitä, kuinka näihin asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Yhtenä toimenpiteenä esitetään solmittavaksi vapaaehtoinen kansallinen sopimus luonnonvarojen käytöstä.

Yritykset ja kunnat voisivat liittyä vapaaehtoiseen sopimukseen ja tehdä sitoumuksia luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.

Koska tavoite luonnonvarojen kestävästä käytöstä on kunnianhimoinen, se haastaa toimijoita laajalla rintamalla pohtimaan luonnonvarojen käyttöön kohdistuvaa painetta ja sen vähentämistä. Tässä teemassa riittää miettimistä niin Pohjois-Karjalassa kuin koko maassa.

Olisikin kullanarvioista saada vastaus kysymykseen, kuinka siirtymä kohti kiertotalousyhteiskuntaa toteutetaan oikeudenmukaisesti, kun samalla täytyy huomioida talouden raamit.

Kirjoittaja on projektipäällikkö Circwaste- ja Clean-hankkeissa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran sanomalehti Karjalaisen Vaikutamme yhdessä -palstalla 6.4.2021.

Lisää blogeja.

Digituen tarve ei vähene tulevaisuudessa

Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet kansalaislähtöisen tietoyhteiskunnan tutkimuksessa ja...

Sivu arviointi ja palaute