Työssäni pohdin usein sitä, miten kiertotalouteen siirtymistä voitaisiin edistää ja kuinka jätteiden määrää saataisiin vähennettyä. Nyt kun olemme maailmanlaajuisesti uuden tilanteen äärellä, jätehuollon toimivuus on yksi kriittisistä teemoista. Myös jätevesien käsittelyn rullaaminen sekä puhtaan juomaveden saatavuus on aivan keskeistä yhteiskunnan toimintojen ylläpidon kannalta.

Nämä kaikki ovat välttämättömyyksiä sille, että ihmisten ylipäätään mahdollista pysyä omissa kodeissaan.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana Circwaste – kohti kiertotaloutta -hankkeessa, jonka keskeisimpänä tavoitteena on valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttaminen Pohjois-Karjalassa. Tähän liittyy erityisesti tavoite jätteiden synnyn ehkäisystä, mutta myös siitä, että syntyvät jätteet saataisiin mahdollisimman hyvin kiertämään materiaaleina uuteen käyttöön. Tämä on kiertotalouden toteuttamisen perusta.

Yhtenä indikaattorina valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisen seurantaan Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa hankkeessa mukana olevien alueiden jätemäärien kertymistä. Erityisesti kotitalousjätteiden määriä sekä kierrätysastetta pyritään kartoittamaan seurantaa varten. Keskeinen tavoite on saada jätemäärät laskuun myös kotitalouksissa.

Mutta mitä nyt tapahtuukaan jätemäärille ja millä tavalla jätemäärät todellisuudessa kehittyvät?

Nyt on tilanne se, että ihmiset viettävät aikaa käytännössä yhtenään kotonaan eli myös jätettä syntyy paljon kotona. Toisaalta jätettä ei synny niin paljoa esimerkiksi ravintoloissa, teollisuudessa tai pk-yrityksissä. Etätäissä on alkanut oikeasti matka kohti paperitonta toimistoa.

Jätemäärien kehittymisessä seurataan kokonaisjätemäärän sijaan yksittäisiä indikaattoreita, esimerkiksi kotitalousjätteitä. Voikin olla, että koronavuoden osalta jätteiden määrät ovatkin kasvaneet, vaikka tavoite on niiden vähentämisessä.

Jätemäärissä on tärkeää seurata yksilöityjä indikaattoreita, mutta ne eivät kerro koko totuutta ja saattavat johtaa osaltaan myös harhaan. Parempi ja totuudenmukaisempi kuva kokonaisjätemäärän kehityksestä voitaisiin saada, jos meillä olisi nähtävissä koko kehitystrendi sisältäen sekä kotitalouksissa, yrityksissä sekä palveluissa syntyvien jätteiden määrät.

Lopuksi minulla olisi yksi toive: Lajitelkaa syntyvät jätteet mahdollisimman hyvin siten, että materiaaleilla on tulevaisuutta vielä muissa käyttötarkoituksissa. Joensuun seudulla kotitalousjätteiden kierrätysaste on ollut vuonna 2017 vain 49 %. Tekemistä tällä saralla siis riittää.

Jätehuollon toimijoita kiitän siitä, että huolehditte jätteistä, kuljetuksesta, materiaalina hyödyntämisen mahdollistamisesta sekä loppukäytöstä. Jätteiden parissa tehdään erityisen tärkeää työtä!

Kirjoitus on julkaistu ensin sanomalehti Karjalaisessa 15.5.2020.