Työssäni pohdin usein sitä, miten kiertotalouteen siirtymistä
voitaisiin edistää ja kuinka jätteiden määrää saataisiin vähennettyä.
Nyt kun olemme maailmanlaajuisesti uuden tilanteen äärellä,
jätehuollon toimivuus on yksi kriittisistä teemoista. Myös jätevesien
käsittelyn rullaaminen sekä puhtaan juomaveden saatavuus on aivan
keskeistä yhteiskunnan toimintojen ylläpidon kannalta.
Nämä kaikki ovat välttämättömyyksiä sille, että ihmisten ylipäätään
mahdollista pysyä omissa kodeissaan.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana Circwaste – kohti
kiertotaloutta -hankkeessa, jonka keskeisimpänä tavoitteena on
valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttaminen Pohjois-Karjalassa.
Tähän liittyy erityisesti tavoite jätteiden synnyn ehkäisystä, mutta
myös siitä, että syntyvät jätteet saataisiin mahdollisimman hyvin
kiertämään materiaaleina uuteen käyttöön. Tämä on kiertotalouden
toteuttamisen perusta.
Yhtenä indikaattorina valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisen
seurantaan Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa hankkeessa mukana
olevien alueiden jätemäärien kertymistä. Erityisesti
kotitalousjätteiden määriä sekä kierrätysastetta pyritään
kartoittamaan seurantaa varten. Keskeinen tavoite on saada jätemäärät
laskuun myös kotitalouksissa.
Mutta mitä nyt tapahtuukaan jätemäärille ja millä tavalla jätemäärät
todellisuudessa kehittyvät?
Nyt on tilanne se, että ihmiset viettävät aikaa käytännössä yhtenään
kotonaan eli myös jätettä syntyy paljon kotona. Toisaalta jätettä ei
synny niin paljoa esimerkiksi ravintoloissa, teollisuudessa tai
pk-yrityksissä. Etätäissä on alkanut oikeasti matka kohti paperitonta toimistoa.
Jätemäärien kehittymisessä seurataan kokonaisjätemäärän sijaan
yksittäisiä indikaattoreita, esimerkiksi kotitalousjätteitä. Voikin
olla, että koronavuoden osalta jätteiden määrät ovatkin kasvaneet,
vaikka tavoite on niiden vähentämisessä.
Jätemäärissä on tärkeää seurata yksilöityjä indikaattoreita, mutta ne
eivät kerro koko totuutta ja saattavat johtaa osaltaan myös harhaan.
Parempi ja totuudenmukaisempi kuva kokonaisjätemäärän kehityksestä
voitaisiin saada, jos meillä olisi nähtävissä koko kehitystrendi
sisältäen sekä kotitalouksissa, yrityksissä sekä palveluissa syntyvien
jätteiden määrät.
Lopuksi minulla olisi yksi toive: Lajitelkaa syntyvät jätteet
mahdollisimman hyvin siten, että materiaaleilla on tulevaisuutta vielä
muissa käyttötarkoituksissa. Joensuun seudulla kotitalousjätteiden
kierrätysaste on ollut vuonna 2017 vain 49 %. Tekemistä tällä saralla
siis riittää.
Jätehuollon toimijoita kiitän siitä, että huolehditte jätteistä,
kuljetuksesta, materiaalina hyödyntämisen mahdollistamisesta sekä
loppukäytöstä. Jätteiden parissa tehdään erityisen tärkeää työtä!
Kirjoitus on julkaistu ensin sanomalehti Karjalaisessa 15.5.2020.