ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Sitkeää sinnittelyä poikkeuksellisessa ajassa

Sitkeää sinnittelyä poikkeuksellisessa ajassa

Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihto laski kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5,8 prosenttia, mikä oli hieman enemmän kuin koko maassa. Vaikka lasku oli selvä, koronan ensimmäinen aalto ei vienyt taloutta karille aivan niin pahasti kuin keväällä pelättiin.

Joukko vierailijoita tutustumassa teollisuushalliin koronamaskit kasvoilla.

Tilastokeskuksen nopeisiin suhdannetietoihin pohjautuva Pohjois-Karjalan Trendit -talouskatsaus kertoo, että Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihto laski kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 5,8 prosenttia. Koko maan vastaava luku oli -4,7 %.

Vaikka lasku oli selvä, koronan ensimmäinen aalto ei vienyt taloutta karille aivan niin pahasti kuin keväällä pelättiin. Tuoreet tiedot käyvät hyvin yksiin sen kanssa, että myös bruttokansantuotteen kehityksessä Suomi oli kevään aikana yksi parhaiten poikkeustilanteesta selviytyneistä talouksista. Kun vuoden alkupuoliskon kehitystä verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, Suomen bkt:n lasku jäi kolmasosaan EU:n keskiarvokehityksestä – tai vain noin viidennekseen Espanjan ja Italian kokemasta romahduksesta.

Nyt julkistetut suhdannetiedot ulottuvat kesäkuun 2020 loppuun eli tarkasteltavana on kuluvan vuoden ensimmäinen puolisko. Erityistä mielenkiintoa kohdistuu vuoden toiseen neljännekseen, jossa näkyvät pandemiatilanteen vaikutukset.

Vaikka poikkeuksellinen tilanne ei vielä juuri ollut päällä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, Pohjois-Karjalassa liikevaihdon kehitys meni alaspäin jo silloin: yrityssektorin liikevaihto laski tammi-maaliskuussa kolme prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Vuoden toisella neljänneksellä koronan ja sen leviämistä vastaan tehtyjen rajoitustoimenpiteiden vaikutukset näkyivät kehityksessä jo selvästi: liikevaihdon lasku oli 8,4 %. Kehityskuva vastaa varsin hyvin ennakkokäsityksiä, samoin tilanteen vaikutukset eri toimialoilla.

Vaikka liikevaihdon lasku jäi puolivuotisjaksolla koko maan tasolla hieman pienemmäksi kuin meillä, alamäki oli vuoden edetessä valtakunnallisesti itse asiassa jyrkempi. Koko maassa vuoden ensimmäinen neljännes (-0,7 %) ei ollut niin heikko kuin meillä, mutta toisella neljänneksellä (-8,5 %) ajauduttiin melko tarkalleen samanlaiseen tilanteeseen. Sama asetelma näkyi myös mm. työttömyyden kehityksessä – monissa osissa maata ja varsinkin Uudellamaalla tilanne heikkeni keväällä selvästi nopeammin kuin Pohjois-Karjalassa.

Vienti sakkasi pahasti

Pohjois-Karjalassa liikevaihtolukuja veti alkuvuonna alaspäin erityisesti teollisuus, jonka liikevaihto laski 13,5 prosenttia. Alamäessä olivat sekä metalliteollisuus että metsäbiotalous.

Kehitykseen vaikutti pitkälti viennin sakkaaminen, eikä teollisuuden alamäestä voi syyttää yksin koronaa, sillä niin teollisuuden liikevaihto kuin tulevaisuudennäkymätkin olivat heikentyneet jo ennen kevättä.

Toisaalta alkuvuoden luvut eivät teollisuuden osalta myöskään kerro läheskään kaikkea globaalin pandemiatilanteen viiveellä tulevista vaikutuksista, monissa yrityksissä eteenpäin mentiin vanhoilla tilauksilla. Kriittinen kysymys onkin, miten pandemiatilanne kehittyy syksyn ja talven aikana. Joka tapauksessa teollisuuden vienti laski jo vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 14,7 %. Toisella kvartaalilla laskuksi muodostui 18,5 %. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalan teollisuuden liikevaihdosta katosi pelkästään viennin laskun seurauksena yli 100 miljoonaa euroa. Viennin lasku selittikin yli puolet maakunnan kokonaisliikevaihdon laskusta.

Kesäkuussa valoa matkailulle

Matkailulle poikkeusolot ja matkustusrajoitukset merkitsivät keväällä suoranaista romahdusta. Majoitus- ja ravitsemisalan yritysten alamäki alkoi maaliskuussa, mutta liikevaihdon lasku ensimmäisellä kvartaalilla jäi vielä pieneksi (-3,5 %).

Vuoden toisella neljänneksellä alan liikevaihdon lasku eteni peräti 28,5 % syöksyksi.

Loppukesän aikana monet kotimaan matkailukohteet ja -yritykset kuitenkin raportoivat jopa ennätyksellisistä kävijämääristä. Kuukausitason aineisto kertookin, että majoitus- ja ravitsemisalan huhti-toukokuussa kokema jyrkkä alamäki loiveni selvästi jo kesäkuun aikana.

Kauppa sai pienen kolhun, rakentaminen jatkui vahvana

Myös kauppa on kärsinyt tilanteesta. Liikevaihdossa vuoden alkupuoliskolla päästiin tosin lähes samalle tasolle kuin vuotta aiemmin, mutta toteutumatta jääneestä potentiaalista kertoo mm. se, että Niiralan kansainvälisellä rajanylityspaikalla Pohjois-Karjalan kaupanalalle hyvää lisäpotkua tuoneiden venäläisten ylittäjien määrä oli ollut vuoden alussa ennen raja sulkemista hyvässä kasvussa.

Osaltaan kaupan myyntilukujen pieneksi jääneeseen laskuun on vaikuttanut se, että vaikka työttömyyden kasvu on pienentänyt kuluttajien ostovoimaa, mm. ulkomaanmatkojen peruuntuminen on puolestaan vapauttanut varoja muuhun kulutukseen. Lisäksi ajankohta on nähty sopivaksi esimerkiksi pienille kotiremonteille, mikä on näkynyt rautakaupan luvuissa.

Kauppa ei myöskään ole kärsinyt koronarajoituksista siinä määrin kuin esimerkiksi ravintolatoiminta ja monet muut palvelualat.

Rakentamiseen poikkeuksellinen tilanne ei ehtinyt vaikuttaa, vaan alan kasvu jatkui vielä vuoden alkupuoliskolla vahvana.

Myös tietojenkäsittelypalveluissa ja muovituotteiden valmistuksessa uitiin alkuvuoden aikana vastavirtaan. Liikevaihdon kasvu jopa kiihtyi vuoden toisella neljänneksellä – koronasta huolimatta tai ehkä osin sen takia.

Investointien kautta tulevaisuutta rakentamaan

Sekä Joensuun seutukunnan (-5,2 %) että Pielisen Karjalan (-5,0 %) liikevaihdon muutosluvut olivat lähellä maakuntatasolla tapahtunutta kehitystä. Sen sijaan Keski-Karjalassa alkuvuoden liikevaihto oli peräti 11,6 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Koronaa merkittävämpi selittäjä Keski-Karjalan kehitykselle oli Kiteen sahan sulkeminen.

Suhdannetietojen mukaan yrityssektorin henkilöstömäärä laski Pohjois-Karjalassa vuoden alkupuoliskon aikana 4,5 %. Päätoimialojen välillä ei henkilöstökehityksessä ollut suuria eroja.

Vaikka omien päätösten ulottumattomissa olevat tekijät pitkälti määrittävät tulevan kehityksen ison suunnan ja lähikuukaudet tulevat olemaan haastavia, tulevasta on myös hyviä signaaleja. Viime aikoina Pohjois-Karjalassa on uutisoitu investointisuunnitelmista mm. teollisuudessa ja matkailussa. Kun ulkoiset tekijät pakottavat vetämään henkeä, on hyvä aika rakentaa pohjaa tulevaisuudelle.

Pohjois-Karjalan Trendit -talouskatsaukseen voi tutustua alla olevan linkin kautta.

Lisätiedot:

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute