ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Nuorten näkökulmaa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen

Nuorten näkökulmaa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen Pohjois-Karjalassa

Pohjoiskarjalaisten nuorten hyvinvointiin liittyvä kuntakierros päättyy Ilomantsiin 19.5. Tapaamisten ja yli tuhat nuorta tavoittaneen kyselyn perusteella nuorten jaksamista voi tukea hyvinkin arkisin keinoin. Tärkeintä on, että pieniinkin pulmiin saa vastauksia nopeasti.

Pohjoiskarjalaisille nuorille syksyllä 2021 toteutettu hyvinvointikysely kertoo pitkälti samaa viestiä kuin valtakunnallisen kouluterveyskysely.

- Tuloksissa ei ole juuri eroa. Samalla saimme vahvistusta siitä, että koronaaika on vaikuttanut nuorten jaksamiseen, ahdistukseen ja masentuneisuuteen, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointi- ja koulutusasiantuntija Mari Nupponen.

Kyselyyn vastasi 1 054 nuorta, jotka ovat pääosin yläkoululaisia ja lukiolaisia. Kysymykset koskivat terveyttä, mielenterveyttä, päihteitä, vapaa-aikaa ja väkivaltaa. Lisäksi nuoret saivat kertoa, millaisia hyvinvointia edistäviä palveluita he odottavat kotikunniltaan.

Kyselyn lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja sen alla toimiva NuvaPlus-hanke, Siun soten perhekeskustoimijat ja Itä-Suomen poliisilaitoksen ennalta estävä ryhmä ovat käyneet tapaamassa kuntien nuorisovaltuustoja. Kierros päättyy 19.5. Ilomantsiin.

- Kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän kokemuksia on valitettavan paljon. Nuoret ovat kertoneet tapaamisissa, että seksuaalinen häirintä on tavallista ja jopa hyväksyttyä. Sitä on fyysisesti ja kielenkäytössä. Sitä on niin koulussa kuin somessa ja se kohdistuu niin tyttöihin kuin poikiin, Mari Nupponen kertoo.

Nuorilta tuli myös hyviä ehdotuksia asioiden parantamiseksi. Yksi tärkeimmistä viesteistä on aikuisten läsnäolo: nuorten mielestä terveysasioista ei puhuta kouluissa tarpeeksi ja se on kasvotonta. He toivovat myös matalan kynnyksen keskustelua pulmatilanteissa sekä kokemusperäistä tietoa. Luennot ja sähköiset materiaalipankit eivät saa vastakaikua.

- Nuorilla on hyviä ajatuksia, miten me aikuiset voisimme tukea tässä. Siun sotessa lähdemme liikkeelle niin, että tieto leviää perhekeskuksen maakunnallisen ohjausryhmän ja alueellisten johtoryhmien kautta perhekeskustoimijoille. Kysely ja tapaamiskierros antavat myös hyvin pohjaa maakunnalliselle nuorisovaltuustolle, jolla on rooli päätöksenteossa hyvinvointialueella, kertoo perhekeskustoiminnan kehittämisen parissa työskentelevä projektiasiantuntija Liisa Karvonen.

Karvosen mukaan monesti jo se riittää, että aikuiset ovat arjessa mukana ja pysähtyvät kuuntelemaan nuoria.

- Valtaosalla asiat on hyvin, ja normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu muun muassa ahdistustuntemukset. Mutta meidän on pystyttävä ohjaamaan ja tukemaan nuoria, mikä on normaalia ja milloin pitää huolestua.

Rikoskonstaapeli Minna Väistön mukaan poliisi on saanut yhteistyöstä tietoa ankkuritoimintansa suuntaamiseen. Ankkuritoiminnan tarkoituksena on vaikuttaa varhaisessa vaiheessa nuorten hyvinvointiin ja ennalta ehkäistä rikoksia.

- Näemme lapset ja nuoret sidosryhmäkumppaneina. Eli haluamme luoda luottamuksellisia suhteita heihin ja kuulla heidän ajatuksistaan, peloistaan ja tarpeistaan sekä olla yhdessä puuttumassa haitallisiin kehityskulkuihin, Väistö sanoo.

Maakuntaliiton, perhekeskuksen ja poliisin yhteistyö jatkuu.

- Säännölliset tapaamiset ja kuntakierrokset saavat jatkoa. Meidän on saatava myös hiljaiset nuoret mukaan. Tällä kyselyllä ja kierroksella tavoitimme liian vähän ammattiin opiskelevia, Liisa Karvonen kertoo.

Kaksi nuorta juttelee laiturilla.

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute