ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Myös Pohjois-Karjalassa on digitaitavaa kansaa

Myös Pohjois-Karjalassa on digitaitavaa kansaa

Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemä digitaitokartoitus. Suomalaisilta kysyttiin heidän digitaidoistaan ja saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista.

Digikartotuksen verkkobanneri.

Digitaitokysely tavoitti lähes 14 000 vastaajaa ympäri Suomen, myös Pohjois-Karjalan alueelta.

Digitaitokartoituksen mukaan valtakunnallisesti digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen.

Kartoituksen perusteella suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta päivittäin, Pohjois-Karjalassa jopa 90 %. Myös tietokoneen päivittäinen käyttö on yleistä (Pohjois-Karjala 77,3 %). 

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia digin käytöstä. Moni käyttää nyt vain itselleen tuttuja digipalveluja. Helppokäyttöisiä laitteita ja ohjelmistoja tarvitaan, sillä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii tukea.

- Digitaitokartoitus vahvisti ymmärrystämme siitä, että paikallista digitukea tarvitaan. Meillä on useita digituen toimijoita alueella, jotka antavat digitukea asukkaille etänä ja kasvotusten. Meillä Pohjois-Karjalassa on vielä kuitenkin työtä tehtävänä, että kaikki digitukea tarvitsevat saadaan digitukitoiminnan piiriin, toteaa Pohjois-Karjalan Digituki -hankkeen projektisuunnittelija Jaana Hiltunen.

Pohjois-Karjalassa digitukea saadaan eniten läheisiltä

Kartoituksen mukaan yleisimmin digitukea saadaan valtakunnallisesti perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, kuten sisaruksilta, vanhemmilta tai lapsilta. Myös Pohjois-Karjalassa saadaan eniten tukea läheisiltä (45,0 %) ja työyhteisöltä (25,8 %).

Digitaitokyselyssä nousi esiin useita seikkoja, jotka kannustaisivat digitaalisten palvelujen käyttöön: esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttötaito, tuki niiden käyttöön sekä vahvempi luottamus niiden turvallisuuteen ja tietoturvaan. Lisäksi viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi digitaalisten palvelujen käyttöön.

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi muun muassa esiin huoli ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omaa ja läheistensä digikypsyyttä. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokyselyn aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta. Näiden vastausten tueksi hankittiin puhelimitse toteutettu yli 1 000 vastaajan haastattelututkimus.

Digikartoituksen verkkobanneri

Lisätiedot:

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute