ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Maakuntapäivä on Pohjois-Karjalassa koko kansan juhlaa

Maakuntapäivä on Pohjois-Karjalassa koko kansan juhlaa

Pohjois-Karjalan maakuntapäivää juhlitaan elokuun viimeisenä lauantaina nyt jo toista kertaa.

Alkusysäyksen maakuntapäivän viettämiseen antoi sanomalehti Karjalaisen päätoimittajan Pasi Koivumaan kolumni keväällä 2015. Hän haastoi maakuntaliittoa, Pohjois-Karjalan kuntia, yrittäjiä ja järjestöjä yhdessä suunnittelemaan maakunnan syntymäpäivää – sellaista juhlapäivää, jossa tuodaan esiin rikasta kansalaistoimintaamme, eikä pelkästään pönötetä seminaareissa.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto otti haasteesta kopin ja yhteinen juhlapäivä sai varauksetonta tukea myös Joensuun kaupungilta, Pohjois-Karjalan kauppakamarilta, yrittäjiltä ja monelta muulta taholta.

Karjalaisen neuvoa-antavassa lukijaäänestyksessä 2016 äänestettiin asiantuntijaraadin valitsemista vaihtoehtoisista päivämääristä. Äänestyksen perusteella maakuntaliitto määritti Pohjois-Karjalan syntymäpäiväksi elokuun 30. päivän. Tuona päivänä vuonna 1721 solmittiin Uudenkaupungin rauha ja Pohjois-Karjalan alue määriteltiin ensimmäisen kerran.

Mikä on Pohjois-Karjala


Edesmenneen ja arvostetun emeritusprofessori Heikki Kirkisen mukaan kiinteää karjalaista väestöä eli noin tuhat vuotta sitten Laatokan rannikoilla, mistä sitä vähitellen eteni nykyisen Pohjois-Karjalan alueille ehkä 1300-luvulta lähtien. Kirkisen artikkeli ”Maakunnan idea” on liitteenä.

Kimmo Katajalaja Jaana Juvonen kertovat Maakunnan synty -kirjassa Pohjois-Karjalan maakunnan muodostumisesta menneiden vuosisatojen aikana.

Vanha Käkisalmen lääni siirrettiin Stolbovan rauhassa 1617 Venäjältä Ruotsiin. Voittomaana Ruotsiin liitettyä aluetta ei luettu 1600-luvulla varsinaiseen valtakuntaan eikä siten myöskään Suomen alueeseen kuuluvaksi. Pohjois-Karjalan alue muodosti suurimman osan Käkisalmen läänin pohjoisosasta.

Suuri Pohjan sota ja sen Uudenkaupungin rauhan 1721 rajalinja muutti Ruotsille jääneen, nykyisen Pohjois-Karjalan valtiollisen suhteen Ruotsin valtakuntaan. Alue muuttui samalla jokseenkin tavanomaisesti hallituksi valtakunnan osaksi ja sen asukkaat saivat muun valtakunnan kanssa tasavertaiset poliittiset oikeudet.

Sijainti valtakuntien rajoilla on vaikuttanut karjalaisuuteen vuosisatojen ajan. Karjalaisuuteen kuuluu vahva maakuntaidentiteetti. Tuoreen selvityksen mukaan juuri karjalaiseen heimoon identifioidutaan Suomessa vahvimmin. Nykykarjalaisuutta kuvaa hyvin sana maailmankarjalaisuus. Karjalaisuus nähdään asenteena, jolla on paljon annettavaa maailmalle – hyväntahtoisuutta, vieraanvaraisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Tapahtumat avoimia kaikille


Maakuntaliitto julisti keväällä avoimen haun, jolla etsittiin tuettavia maakuntapäivän tapahtumia koko maakunnan alueelta. Tapahtumien tukemiseen varattiin 50 000 euroa Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta. Tänä vuonna maakuntapäivään pystyttiin hyväksymään kaikki määräaikaan tulleet hakemukset, jotka täyttivät maakuntapäivän tuettavan tapahtuman kriteerit. Tukea saaneet tapahtumat ovat pääsymaksuttomia.

Lisäksi maakuntapäivässä on mukana tapahtumia, joille ole tulevaisuusrahaston tukea myönnetty. Maakuntapäivän tapahtuman kriteereinä on, että se on maksuton ja avoin kaikille, saavutettava mahdollisimman monelle ja toteuttaa maakuntapäivän henkeä ja teemaa, eli rentoa yhdessäoloa, yhteisöllisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Ohjelmaa on myös haluttu tarjota eri ikäisille.

Sivu arviointi ja palaute