ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Maakuntaliiton viime vuoden talous odotetun alijäämäinen

Maakuntaliiton viime vuoden talous odotetun alijäämäinen

Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto totesi alkukesän kokouksessaan, että maakuntaliiton viime vuoden tilikauden alijäämä oli odotetun suuntainen.

Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto totesi alkukesän kokouksessaan, että maakuntaliiton viime vuoden tilikauden alijäämä oli odotetun suuntainen. Talousarviossa alijäämän tavoitteeksi oli asetettu 450 000 euroa, mutta maakuntaliiton myytyä Joensuun Tiedepuiston osakkeet, alijäämä väheni ollen 280 000 euroa.

Maakuntaliiton toimiston toimintakulut olivat 3 053 166 euroa. Toimiston toimintakuluista henkilöstökulut sivukuluineen toteutuivat 97 prosenttisesti talousarvioon verrattuna. Palvelujen ostot puolestaan ylittyivät hieman. Menoja kasvattivat erityisesti uuden maakuntapäivän ja maakuntabrändin lanseeraus sekä maakuntakaavan nähtävänä pidon kulut. Pielisjoen järvilohihankkeeseen käytettiin 100 000 euroa.

- Maakunnan positiivinen ja hyvä vire näkyi viime vuonna erityisesti työllisyydessä. Maakuntaliiton edunvalvonnassa kärkihankkeita saatiin vietyä eteenpäin, eniten työtä teetätti liikennepuoli. Myös nyt käynnistyneellä hallituskaudella erityisesti liikenneasioissa Pohjois-Karjalan tulee olla hereillä, totesi maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelinen puheenvuorossaan.

- Viime vuonna useita aluekehitysrahaston hankkeita saatiin liikkeelle, kuten myös odotettu Karelia CBC -ohjelma. Piakkoin päästään puhumaan maakuntaliiton tulevasta rahoituskehyksestä, mutta luulen että ei se säkki ole kovinkaan paljon auki - kuten ei ole ollut tähänkään asti. Toki maakuntaliiton roolia pitää pystyä jollakin tavalla rahoituksellisesti vahvistamaan, mutta palataan siihen syksyllä, Eskelinen linjasi.

- Uusi hallitusohjelma on kunnianhimoinen ja tulevaisuuteen katsova. Liikennepanokset ovat historialliset. Toisena suurena kokonaisuutena on mielestäni koulutus; niin ammattikorkeakoulun kuin ammatillisen koulutuksen rahoitus. Pohjoiskarjalaisten koulutusorganisaatioiden tulee olla vahvasti mukana kakkua jakamassa, kun tulevaisuusinvestoinnit jäsentyvät.  Kolmas teema on aluekehityksen rooli. Nykyistä kasvusopimusmenettelyä jatketaan ja ehkä laajennetaan. Maakunnan kehittämisraha on palautettu takaisin ja tällä työkalulla saadaan vietyä pienempiä hankkeita eteenpäin. Neljäs kokonaisuus on sote-valmistelu, jota parlamentaarinen työryhmä vie eteenpäin.

Vs. maakuntajohtaja Eira Varis jatkoi Eskelisen teemassa todeten, että hallitusohjelman linjaus EU:n tulevan ohjelmakauden aluepolitiikasta on Pohjois-Karjalan kannalta erittäin hyvä. Sen mukaan turvataan aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema.

Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto kesän kokouksessaan

Sivu arviointi ja palaute