ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Korona ei jyrännyt muuttoliiketilastoissa

Korona ei jyrännyt muuttoliiketilastoissa

Pohjois-Karjalan väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 160 412 henkeä Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan. Vaikka maakunnan väkiluku väheni vuoden aikana 807 hengellä, väestökehityksen laskeva käyrä loiveni. Vuonna 2019 väestötappio oli 240 henkeä suurempi.

Muuttoliike tasaantui hieman vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Pohjois-Karjalan kuntiin muuttaneiden määrä pieneni reilulla sadalla hengellä ja poismuuttaneiden määrä noin 350 hengellä.

Koronapandemia näyttävää vaikuttaneen vähän Pohjois-Karjalan muuttoliikkeeseen, kuten paikoin muualla Suomessa. Esimerkiksi Helsinki ja Espoo olivat viime vuonna poikkeuksellisesti muuttotappiokaupunkeja. Vaikka nettomuuttoliikkeessä vaikutus on varsin pieni, se riitti siihen, että Pohjois-Karjala palasi jälleen muuttovoittomaakunnaksi (+123).

Torstaina 21.1. julkistetut vuoden 2020 väestömuutoksen ennakkotiedot eivät kerro muuttojen taustalla olevista tekijöistä. Myös se, mitä olisi tapahtunut ilman pandemiaa, on puhtaasti arvailujen varassa.

- Todennäköistä on, että varsinkin moni korkeakouluopiskelija on opiskellut etänä kotipaikkakunnaltaan käsin ja toisaalta moni valmistunut on voinut lykätä muuttoa työn perässä tai on ehkä palannut kotipaikkakunnalleen. Kokonaisvaikutus on eri tekijöiden summa ja vastakkaisiin suuntiin tapahtuneet muutokset voivat tilastoissa kumota toistensa vaikutuksen, sanoo maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Lapsia syntyi enemmän kuin vuonna 2019

Erittäin tervetullut tieto on, että viisi vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut syntyneiden määrän lasku pysähtyi. Maakunnassa syntyi kaikkiaan 1 137 lasta, mikä oli 54 lasta enemmän kuin vuonna 2019.

- Luku jäi edelleen alle vuoden 2018 tason, mutta näyttää siltä, että aallonpohja syntyvyydessä olisi ohitettu, Niiranen kertoo.

Samaa kertovat myös valtakunnalliset luvut. Syntyneitä oli koko maan tasolla enemmän kuin vuonna 2019, mutta vähemmän kuin vuonna 2018. Pohjois-Karjalan syntyvyys kasvoi lähinnä Joensuun kehityksen ansiosta, joensuulaisia syntyi 42 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lähes 500 asukasta ulkomailta

Koko maakunnan tasolla maan sisäinen muuttotappio pieneni varsinkin lähtömuuton pienennyttyä (-358), mutta Joensuussa poismuutto (4 560) kasvoi kuitenkin aavistuksen edellisvuodesta (+27). Maakunnan tulomuuton hienoinen pienentyminen edelliseen vuoteen verrattuna (-119) selittyy pitkälti Joensuun luvuilla (-146), joskin esimerkiksi maakunnan keskuskaupungin opiskelijaväestön suureen kokoon nähden muutos edellisvuoteen on hyvin pieni.

Kuntien välisessä nettomuuttoliikkeessä plussan puolelle ylsivät Nurmes (+28), Joensuu (+15) ja hiuksenhienosti myös Tohmajärvi (+2). Yli sadan hengen muuttotappiota ei viime vuonna kirjattu yhdessäkään Pohjois-Karjalan kunnassa.

Myös maahanmuuton osalta muutokset ovat muuttajien määrien osalta hyvin pieniä. Maakunnan nettomaahanmuutto oli 496 henkeä plussan puolella, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli ollut 507 henkeä.

- Ennakkotilastot eivät kerro muuttajien kansallisuutta, vaan maahanmuutoksi kirjautuu ulkomailta Suomeen muutto ja Suomen aluerajan ylittäminen kansallisuudesta huolimatta. Voi olla, että muuttaneiden joukossa oli koronatilanteen takia viime vuonna poikkeuksellisen paljon Suomeen palanneita Suomen kansalaisia. Vuonna 2020 kaikki Pohjois-Karjalan kunnat olivat nettomaahanmuutossa plussan puolella - vähintäänkin yhden hengen verran, Kimmo Niiranen toteaa.

Maan sisäisen muuttoliikkeen ja nettomaahanmuuton summaavan kokonaismuuttoliikkeen osalta muuttovoittokuntia olivat Joensuu (+289), Nurmes (+75), Tohmajärvi (+8) ja Lieksa (+6).

Kontiolahti alkoi jälleen kasvaa

Väestön kokonaismuutoksen osalta Joensuun tilanne hieman heikkeni edellisvuodesta, väkiluku kuitenkin kasvoi 122 hengellä. Kontiolahden vuoden 2019 väestötappio kääntyi jälleen kasvuksi (+37).

Muissa Pohjois-Karjalan kunnissa kokonaisväkiluku väheni. Tosin esimerkiksi Nurmeksen kokonaisväestötappio (-50) pieneni alle neljäsosaan edellisvuodesta. Kiteen väkiluvun lasku noin 200 hengellä merkitsi sitä, että Kiteen väkiluku painui nyt alle 10 000 asukkaan.

Heinävesi ei vielä ollut mukana Pohjois-Karjalan vuoden 2020 tilastoissa.

Lopulliset väestönmuutostiedot julkistetaan loppukeväästä

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute