ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Karjalan radalle esitetty rahoitus ei riitä edes korjausvelan poistoon

Karjalan radalle esitetty rahoitus ei riitä edes korjausvelan poistoon

Maanantaina 23.8. kokoontunut Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käsitteli lausuntoa valtion väyläverkoston investointiohjelmasta vuosille 2022–2029.

Pohjois-Karjalan näkökulmasta investointiohjelman luonnos pitää sisällään tärkeitä hankkeita, kuten kauan odotetun Liperin Ylämyllyn liittymän, Varkaudentien kohteet (mm. Karvion uusi maantiesilta), Lieksanjoen sillan ja Syrjäsalmen sillan Kiteellä.

Karjalan radan kehittämiseen esitetään kuitenkin niin vähän euroja, että radan pitäminen edes nykykunnossa käy vaikeaksi.

Luonnoksessa esitetään Imatra–Joensuu-osuuden matka-aikojen lyhentämiseen rahoitusta vain 30 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teettivät keväällä selvityksen osuuden perusparantamisesta ja nopeuden nostosta ja sen mukaan Karjalan radalle pitäisi osoittaa vähintään 90 miljoonaa euroa, että päästäisiin toteuttamaan ensimmäistä vaihetta. Koko osuuden korjaamisen hintalappu on arviolta 245 miljoonaa euroa, jolloin matka-aika Joensuun ja Imatran välillä lyhenisi 16 minuutilla.

Kiireellisimmät kohteet ovat Parikkala–Säkäniemi-rataosuuden perusparannus ja Syrjäsalmen ratasillan uusiminen. Ne voivat onnistua investointiohjelmassa esitetyllä 30 miljoonalla eurolla.

Itäisen Suomen maakunnille pettymys on myös Savon radalle esitetty kymmenen miljoonan euron rahoitus. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntaliitot valmistelevatkin yhteisen lausunnon investointiohjelmasta.

Itäisen Suomen maakunnat kokosivat keväällä yhteisen esityksen alueiden tärkeistä liikennehankkeista Väyläviraston investointiohjelmaan. Tieverkon kärkihankkeeksi linjattiin Varkaus–Viinijärvi-osuuden viimeistely ja rataverkon kärkihankkeeksi Karjalan radan suunnittelu, perusparantaminen ja nopeuden nosto. Maakuntien yhteinen näkemys on, että joukkoliikenteen palvelutasoa parantamalla voidaan varmistaa alueiden kilpailukyky ja saavutettavuus kestävästi.

- Pohjois-Karjalan kannalta seuraavat tärkeät tiehankkeet ovat kuutostien ja ysitien parantaminen. Kiireellisimpiä kohteita tulisi saada mukaan investointiohjelmaan mahdollisimman pian. Nyt on tärkeää nostaa nopeasti valtateiden parantamistoimenpiteiden suunnitteluvalmiutta, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen.

Maakuntaliitossa oli avoinna tietopalveluasiantuntijan toistaiseksi voimassa oleva toimi ja siihen saatiin 18 hakemusta. Maakuntahallitus päätti valita tehtävään Hanna Silvennoisen (VTM). Tietopalveluasiantuntijan keskeisiä tehtäviä ovat tilasto- ja ennakointitietojen kerääminen, analysointi sekä tietojen visualisointi ja jalostaminen päätöksenteon tueksi erityisesti kunnille ja keskeisille sidosryhmille.

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 20.9.

Tyhjä junarata, taustalla häämöttää silta.

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute