Tiedot­teet

Joensuu–Kontiomäki-rataosuutta syytä kehittää muuttu­neessa maailmantilanteessa

Inves­toinnit Joensuu-Kontiomäki rataan auttai­sivat ylläpi­tä­mään kansal­lista huolto­var­muutta ja pitäi­sivät teolli­suuden rattaat pyöri­mässä vähem­millä päästöillä. Kiireel­lisin toimen­pide olisi kohtaa­mis­paik­kojen lisää­minen Uimaharjun ja Nurmeksen välille.

Joensuu–Kontiomäki rataosa on 268 kilometriä pitkä ja sähköis­tä­mätön. Ratao­suuden kilpai­lu­kyvyn kannalta on olennaista, että se tarjoaa luotet­tavan sekä aidosti poten­ti­aa­lisen reitin Pohjois-Karjalan ja Kainuun rauta­tie­lii­ken­teelle itäisessä Suomessa.

Juuri valmis­tu­neen kehit­tä­mis­suun­ni­telman mukaan kohtaa­mis­paik­kojen puute ja kulun­val­vonnan puuttu­minen Nurmeksen ja Kontio­mäen välillä ovat tärkeimpiä korjat­tavia asioita. Rataosan sähköis­tä­minen paran­taisi rataosan kilpai­lu­kykyä ja houkut­te­le­vuutta sekä vähen­täisi rauta­tie­lii­ken­teen päästöjä.

Päällys­ra­ken­teen osalta kiireel­li­sesti paran­net­tava osuus on Lieksa–Maanselkä-väli, joka kaipaa vähin­tään kiskojen uusimista.

Kokonai­suu­des­saan puhutaan 182,5–217,5 miljoonan euron inves­toin­nista. Suunni­tel­massa ehdote­taan seuraa­van­laista etene­mistä ratao­suuden kehittämiseksi:

  1. Kohtaus­paik­kojen lisää­minen Uimaharju–Nurmes-välille (noin 28 M€)
  2. Junakulun valvonta Nurmes–Kontiomäki-välille (noin 21 M€)
  3. Joensuu–Kontiomäki-rataosan sähköistys (noin 77 M€)
  4. Lieksa–Maanselkä-välin päällys­ra­ken­teen uusiminen (50–85 M€)
  5. Kapasi­teetin lisää­minen Nurmes–Kontiomäki-välillä välisuo­jas­tus­pis­tein (noin 6,5 M€)

Muuttu­neessa maail­man­ti­lan­teessa toimiva ratayh­teys Kainuusta Joensuuhun Karjalan radalle voisi tarjota ruuhkau­tu­neelle Savon radalle vaihtoeh­toisen kulje­tus­reitin esimer­kiksi raaka­puu­kul­je­tuk­sissa. Tämä paran­taisi entises­tään radan sähköis­tyksen hyöty­kus­tan­nus­suh­detta. Suomen sisäiset raaka­puu­kul­je­tukset ovat kasva­neet erityi­sesti Joensuun ja Kontio­mäen välillä puun tuonnin loputtua Venäjältä.

Tavara­kul­je­tukset radalla ovat merkit­tä­vässä kasvussa, mutta viral­li­sissa ennus­teissa tätä ei ole huomioitu. Esimer­kiksi Binder­holz Nordic Oy:n raide­kul­je­tusten kokonais­vo­lyymin nousu tulee olemaan kahden vuoden päästä 160 000 kuutio­metriä suurempi vuoteen 2021 verrat­tuna, mikä tarkoittaa 2,4 tavara­junaa lisää viikossa. Uudet tehdas­hank­keet, uusien operaat­to­rien vaikutus raide­lii­ken­teen palve­lu­tar­jon­taan sekä raide­lii­ken­teen houkut­te­le­vuus ekolo­gi­sena vaihtoeh­tona asiak­kaille tulevat kasvat­ta­maan raide­lii­ken­teen kysyntää. Lisäksi raide­lii­ken­teen kehit­tä­minen edistäisi maakun­tien matkailua.

Tällä hetkellä ratao­suuden henki­lö­lii­kenne koostuu kahdesta päivit­täi­sestä junapa­rista Joensuun ja Nurmeksen välillä. Tavara­ju­na­lii­kenne koostuu raaka­puun lastauk­sesta (Eno, Lieksa, Pitkä­mäki ja Vuokatti), tuote­kul­je­tuk­sista (Uimaharju, Lieksa, Höljäkkä, Nurmes, Pitkä­mäki ja Lahnas­lammen kaivos), raaka­puu­kul­je­tuk­sista (Uimaharju) sekä läpi ajavasta tavara­lii­ken­teestä. Kulje­tus­virrat painot­tuvat tällä hetkellä radan etelä­osaan. Osuudella toimii kaksi rauta­tie­o­pe­raat­toria: Fennia­rail ja VR Transpoint.

Kehit­tä­mis­suun­ni­telman tilasivat Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto, Kainuun liitto, Pielisen Karjalan Kehit­tä­mis­keskus PIKES Oy ja Lieksan Kehitys LieKe Oy. Selvi­tyksen on laatinut raide­lii­ken­teen asian­tun­ti­ja­pal­ve­luita tuottava Proxion.

Lisätiedot Pohjois-Karjalan osalta: Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton yhteys­pääl­likkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352,  [email protected] ja liiken­ne­asian­tun­tija Jyrki Suorsa, p. 050 466 8511, [email protected]

Lisätiedot Kainuun osalta: Kainuun liiton suunnit­te­lu­joh­taja Sanna Schro­derus, p. 044 710 0873, [email protected]