Tiedotteet
Historiallisen suuri muuttovoitto tasapainotti Pohjois-Karjalan väestökehitystä
Tilastokeskus julkisti 27.5.2022 vuoden 2021 lopulliset muuttoliiketiedot. Kun luonnollista väestönmuutosta koskevat tiedot oli julkistettu jo aiemmin, kasassa ovat nyt kaikki vuoden 2021 lopulliset tiedot.
Pohjois-Karjalan väkiluku 31.12.2021 oli 163 281 henkeä. Maakunnan väkiluku laski vuoden 2021 aikana kaikkiaan 256 hengellä. Edellisenä viitenä vuotena Pohjois-Karjalan väkiluku laski keskimäärin 958 hengellä vuosittain, joten muutos kohti parempaa on merkittävä.
Luonnollisessa väestönmuutoksessa ei tapahtunut kovinkaan suuria heilahduksia. Vuoteen 2020 verrattuna kehitys oli jonkin verran myönteisempää. Lapsia syntyi 1 173 ja kuolleita oli 2 089. Syntyneiden määrä kasvoi toisena peräkkäisenä vuotena hieman (+27). Kuolleiden määrä puolestaan pieneni (-50) edellisvuoteen verrattuna. Kokonaisuutena luonnollinen väestötappio oli samaa luokkaa kuin muutamana edellisvuotena keskimäärin.
Muuttoliikkeessä tapahtui merkittävää parannusta. Pohjois-Karjalan maan sisäinen muuttotappio oli 64 henkeä, mikä oli toiseksi pienin muuttotappio vuoteen 1990 ulottuvan tilastohistorian aikana. Hyvän kuvan muutoksen suuruudesta ja merkityksestä antaa se, että edellisellä viisivuotisjaksolla maan sisäinen muuttotappio verotti Pohjois-Karjalan väkilukua keskimäärin lähes 500 hengellä vuosittain.
Kansainvälisessä muuttoliikkeessä nähtiin jotakuinkin vastaava käänne. Pohjois-Karjalaan muutti muista maista peräti 895 henkeä, mikä oli tilastohistorian suurin maahan muuttaneiden määrä. Kun maastamuutto puolestaan oli varsin vähäistä (177), nettomaahanmuutto oli peräti 718 henkeä. Luku oli selvällä marginaalilla ennätyksellinen. Pohjois-Karjala on saanut vuosina 1990–2021 jokaisena vuonna maahanmuuttovoittoa, mutta toiseksi suurin nettomaahanmuutto on yli 200 henkeä pienempi.
Kaikkein selkein ennätys syntyi kokonaismuuttoliikkeessä. Kun pieni maan sisäinen muuttotappio ja ennätyksellinen maahanmuuttovoitto summataan yhteen, Pohjois-Karjalan kokonaismuutto oli peräti 654 henkeä – edellinen ennätys oli vuodelta 2010, jolloin kokonaismuuttovoitto oli 272 henkeä
Kansainvälinen muuttoliike rekisteröidään lähtömuuttomaan mukaan, eli luvussa on mukana myös suomalaisia paluumuuttajia. Myönteisen kehityksen taustalla on osin koronapandemia, joka näkyy myös maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Tulevat vuodet näyttävät, jääkö vuosi 2021 poikkeukselliseksi vai onko suomalaisten asuinmieltymyksissä tapahtunut pysyviä muutoksia, joita mm. etätyön yleistyminen ja digitalisaatio tukevat.
Jonkinasteisesta muutoksesta asuinmieltymyksissä kertoo se, että Uudenmaan maakunta oli ensimmäistä kertaa tilastohistorian aikana maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttotappiomaakunta. Kaikkiaan seitsemän maakuntaa sai vuonna 2021 maan sisäistä muuttovoittoa. Nettomaahanmuutossa kaikki maakunnat saivat muuttovoittoa, joskin Suomen kansainvälisestä muuttovoitosta Uudenmaan osuus oli lähes puolet.
Pohjois-Karjalan kunnista maan sisäistä muuttovoittoa kerrytti viisi kuntaa. Eniten kuntien välistä muuttovoittoa sai Kontiolahti, 110 henkeä. Kansainvälisen muuttoliikkeen osalta kaikki Pohjois-Karjalan kunnat olivat muuttovoittokuntia. Kokonaismuuttoliikkeen osalta plussalla oli peräti kahdeksan maakunnan kuntaa. Eniten kokonaismuuttovoittoa kerrytti Joensuu (+460).
Huomionarvoista on sekin, että suurimmatkin kuntakohtaiset muuttotappiot olivat vuonna 2021 alle 20 henkeä, kun esimerkiksi vuonna 2020 suurimmat muuttotappiot olivat 70 hengen luokkaa. Aiempina vuosina monissa kunnissa totuttiin yli 100 hengen muuttotappioihin ja joinakin vuosina muuttotappiota kertyi yksittäisissäkin kunnissa yli 200 henkeä. Nyt suurimmat väestötappiot syntyvät kaikissa maakunnan kunnissa luonnollisesta väestönmuutoksesta.
