ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Heikentynyt väestöennuste haastaa tekoihin

Heikentynyt väestöennuste haastaa tekoihin

Tilastokeskus julkisti 30.9. uuden väestöennusteensa, joka tällä kertaa sisältää myös ennusteen maan eri alueiden väestön kehityksestä aina vuoteen 2040 asti. Jo vuosi sitten syksyllä julkaistussa koko maan väestöennusteessa näkyi hallitsevana piirteenä syntyvyyden lasku. Nyt noita koko maan lukuja on korjattu tapahtuneen kehityksen pohjalta vielä entisestään alaspäin.

Ennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun vuoden 2030 jälkeen ja vuonna 2040 maan väkiluku olisi 5 525 528. Käytännössä Suomessa olisi tuolloin saman verran asukkaita kuin tänä päivänä. Vaikka kokonaisväestön määrä nykytasolla säilyisikin, väestön ikärakenteen muutos on raju: nuorten alle 16-vuotiaiden määrä laskee ennusteessa 20,9 % ja työikäisten määrä 2,7 %. Yli 65-vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa 23,3 %.

Lisää dramatiikka lukuihin tuo vertailu aiempiin ennusteisiin. Vuodelle 2040 Suomen väkiluvuksi ennustetaan nyt noin 76 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten julkaistussa ennusteessa. Jos uutta ennustetta verrataan vuoden 2015 ennusteeseen, muutos on suorastaan hurja. Tuoreemmassa ennusteessa suomalaisia on vuonna 2040 peräti 336 000 vähemmän kuin mitä vain neljä vuotta sitten ennustettiin.

Synkän pilven jo muutenkin heikentyneiden ennusteiden päälle heittää se, että ennusteessa syntyvien määrä pysyy jotakuinkin nykyisellä tasolla. Viime vuosina jo tapahtunut syntyneiden määrän lasku näkyisi myös tulevassa kehityksessä. Luvut eivät kuitenkaan enää kehittyisi haasteellisempaan suuntaan, vaan kokonaishedelmällisyysluku - naisten elinaikanaan synnyttämien lasten määrä - olisi jatkossakin noin 1,35. Luku on matala, mutta voi olla jatkossa alhaisempikin. Jo nykyisellä tasolla pysyvä kokonaishedelmällisyys tarkoittaa pidemmällä aikavälillä melkoisia haasteita mm. eläkejärjestelmälle ja osaavan työvoiman saatavuudelle. Aluetasolle vietynä haasteet kärjistyvät.

Pohjois-Karjalan väkiluvuksi Tilastokeskus ennustaa 146 164 henkeä vuodelle 2040. Edellisessä vuoden 2015 ennusteessa vastaava luku oli 159 730 henkeä. Ennustetta on siis korjattu noin 13 600 hengellä alaspäin. Tämän päivän tilanteesta väkiluku laskisi noin 15 000 hengellä eli 9,5 % - siitä huolimatta, että syntyneiden määrä pysyisi koko ennustejakson yli 1 000 syntyneessä vuosittain. Jos lastentekointo laskee tulevaisuudessakin, syntyneiden määrä voi jäädä oleellisesti pienemmäksi. Väestörakenteen ikääntyminen näkyy näilläkin luvuilla: 0-15 -vuotiaiden määrä vähenisi Pohjois-Karjalassa 26,5 % ja työikäisten määrä 13,5 %. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaisi 9,1 %. Vanhusväestön osalta suhteellinen muutos on pienempi kuin valtakunnallisesti, sillä Pohjois-Karjala on ikään kuin edelläkävijänä edennyt väestörakenteen ikääntymisessä pitkälle jo tänä päivänä - muu maa ottaa eroa kiinni tulevaisuudessa.

Ennuste tarkoittaisi, että Pohjois-Karjalan väkiluku laskisi reilulla 700 hengellä vuosittain. Tahti olisi jotakuinkin sama kuin vuonna 2018, jolloin Pohjois-Karjala sai mm. opettajankoulutuksen siirron myötä muuttovoittoa. Synkkyydestään huolimatta ennuste voi siis olla jopa liian optimistinen. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Kun suhteellinen väkiluvun vähennys koko maakunnan tasolla olisi 9,5 %, enimmillään väestö vähenisi Ilomantsissa yli kolmanneksella (-34,0 %). Juuassa väki vähenisi 30,4 % ja Lieksassa 29,4 %. Ainoa väestöään kasvattava kunta olisi Joensuu, mutta maakunnan keskuskaupunginkin kasvu jäisi pieneksi, 2,1 %.

Ennusteet voivat osoittautua myös liian pessimistisiksi. On hyvä muistaa, että Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendiennusteita. Ne ovat mekaanisia laskelmia, jotka kertovat, mikä väestön määrä olisi jatkossa, jos edeltävien vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena myös tulevaisuudessa. Väestöennusteet eivät pyri esittämään mitään vääjäämätöntä kehityskulkua vaan ne kertovat, mitä tapahtuu, jos kehitys jatkuu totutun kaltaisena. Ennusteissa ei esimerkiksi ole arvioitu taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. Niin muuttoliikkeeseen kuin syntyvyyteenkin voidaan vaikuttaa, jolloin toteutunut kehitys voi poiketa oleellisesti ennusteista. Väestöennusteita ei siis ole syytä kauhistella tai kaunistella, vaan ne on syytä ottaa päätöksenteossa huomioon ja niiden pohjalta on syytä toimia. Siihen on nyt hyvät syyt.

Sivu arviointi ja palaute