Ajankoh­taista

Ensim­mäiset aluevaalit ovat tärkeämmät kuin kuntavaalit

Aluevaa­leissa ei puhuta pelkäs­tään terveys­a­se­mien sijoit­te­lusta. Jos hyvin­voin­tialue epäon­nistuu tehtä­väs­sään, se voidaan liittää toiseen alueeseen.

Ensim­mäisten aluevaa­lien äänes­ty­sak­tii­vi­suu­desta on kannettu huolta. Mielen­kiintoa ei ole varsi­nai­sesti lisännyt vaalien ajankohta, ehdokas­a­set­te­lutkin vahvis­tet­tiin vasta 23.12.2021, jolloin kinkun paista­minen on kansa­laisten mielissä päällimmäisenä.

Mutta vielä tässä ehditään. Ennak­ko­ää­nestys alkaa 12. tammi­kuuta, joten itselle sopivia ehdok­kaita voi etsiä vaikkapa vaalikoneista.

Pohjois-Karjalan pienissä kunnissa on syytä ottaa vaalit vakavasti. Heikolla äänes­ty­sin­nolla niistä ei välttä­mättä nouse yhtään edustajaa 59-paikkaiseen alueval­tuus­toon. Äänes­tä­mällä voi vaikuttaa vaikkapa siihen, kuinka sote-asemat sijoit­tuvat maakunnassa.

Isommassa kuvassa kyse on jopa koko maakunnan itsenäisyydestä.

- On hyvä saada valituksi asioihin pereh­tyviä ja osaavia valtuu­tet­tuja, jotka suhtau­tuvat vastuul­li­sesti luotta­mus­toi­meensa. Jos hoidamme esimer­kiksi taloutta huonosti, voidaan Pohjois-Karjala maakun­tana liittää johonkin suurem­paan kokonai­suu­teen – sote-lain mukaan se on mahdol­lista, sanoo kunta­ke­hi­tys­pääl­likkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Tiaisen mukaan ensim­mäiset aluevaalit ovat erityisen tärkeät, koska hyvin­voin­tia­lueen aloitus­kau­della tehdään paljon linjauksia, joilla vaiku­te­taan tulevai­suuden palveluihin.

- Puhutaan arvoista eli kuinka paljon palve­luihin halutaan panostaa ja kuinka tärkeänä ne nähdään. Tämä liittyy myös siihen, että tulevai­suu­dessa hyvin­voin­tia­lueilla voi olla rajoi­tettu verotusoi­keus maakun­ta­veron muodossa. Päättä­jillä on oltava silloin ratkaisut sekä palve­luiden että maakun­ta­veron tasosta.

- Aluevaalit ovatkin tärkeämmät kuin kunta­vaalit. Meidän on saatava hyviä päättäjiä ratkai­se­maan erittäin tärkeitä palveluasioita.

Aluevaalit ovat myös vähemmän poliit­tiset vaalit. Poliit­tiset tai ei, pienim­missä Pohjois-Karjalan kunnissa valtuu­tetun saaminen alueval­tuus­toon tarkoittaa joka tapauk­sessa äänten keskit­tä­mistä yli puolue­ra­jojen. Tiainen toivoo, että koko maakunta on edustet­tuna valtuus­tossa, koska hyvin­voin­tia­lueen ja kuntien yhteistyö tulee olemaan merkit­tä­vässä roolissa ennal­taeh­käi­se­vässä terveyden ja hyvin­voinnin edistämisessä. 

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella äänes­ty­sak­tii­vi­suutta pyritään kasvat­ta­maan äänes­tys­haas­teen kautta. Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala kisaavat Etelä- ja Pohjois-Savon kanssa korkeim­masta äänes­tys­pro­sen­tista. Palkin­tona on torikahvit voitta­ja­maa­kun­nassa. Ne juodaan siinä kunnassa, jossa on äänes­tetty vilkkaimmin. Pohjois-Karjalasta lähte­nee­seen haastee­seen on tartuttu 16 hyvinvointialueella.

Lisätietoa aluevaa­leista alla olevissa tietolaatikoissa.

Aluevaa­lien tärkeät päivämäärät:

  • Aluevaa­leissa äänes­te­tään hyvin­voin­tia­lu­eelle aluevaltuusto
  • Ensim­mäisten aluevaa­lien vaali­päivä on 23.1.2022.
  • Ennak­ko­ää­nestys järjes­te­tään kotimaassa 12.1.–18.1.2022 ja ulkomailla 12.1.–15.1.2022.
  • Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eelle valitaan 59 valtuutettua.
  • Alueval­tuusto aloittaa toimin­tansa 1.3.2022.
  • Hyvin­voin­tia­lueita on 21. Helsin­ki­läiset eivät äänestä aluevaa­leissa, koska Helsin­gissä sosiaali- ja tervey­den­huol­losta sekä pelas­tus­toi­mesta vastaa jatkos­sakin kaupunki.

Hyvin­voin­tia­lueen tehtäviä:

  • Perus­ter­vey­den­huolto
  • Erikois­sai­raan­hoito
  • Sosiaa­li­huolto
  • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • Työikäisten palvelut
  • Ikään­ty­neiden palvelut
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Vammais­pal­velut
  • Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto
  • Hyvin­voinnin ja terveyden edistäminen
  • Pelas­tus­toimi
  • Ympäris­tö­ter­vey­den­huolto (mikäli kaikki hyvin­voin­tia­lueen kunnat hyväk­syvät, Pohjois-Karjalassa näin ilmei­sesti tapahtuu)