ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Ensimmäisen vaihekaavan laadinta vauhtiin

Ensimmäisen vaihekaavan laadinta vauhtiin

Lähikuva lakasta.

Syyskuun alussa hyväksytyn Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 ensimmäinen vaihekaava on lähtenyt liikkeelle koko rintamalla. Vaihemaakuntakaavan kolme pääteemaa ovat turve, arvokkaat suot ja rakennettu kulttuuriympäristö.

Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saatiin 34 lausuntoa ja yksi mielipide kesällä 2020. Muun muassa niihin tutustuttiin torstaina 24.9. pidetyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluissa, johon osallistuivat Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Museovirasto, Suomen metsäkeskus, ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan ympäristöterveys, Metsähallitus, Väylävirasto, Tukes, Liikenne- ja viestintäministeriö, Pohjois-Savon ELY-keskus ja naapurimaakuntien liitot.

Tavoitteena on, että OAS sekä vastineet ovat maakuntahallituksen hyväksyttävänä lokakuussa 2020.

Turpeenkäytön tulevaisuudesta laaditaan puolueeton, ulkopuolinen selvitys kaavatyön tueksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Selvityksessä hyödynnetään monipuolisesti valmista aineistoa mm. Vapolta, GTK:lta ja ELY-keskukselta.

Kaavassa tullaan esittämään alueita tasapuolisesti sekä turvetuotantoon että soidensuojeluun.

Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys- ja inventointityö käynnistettiin jo elokuussa.

Turpeen ja arvokkaiden soiden taustalla on iso muutostrendi, jossa polttoturpeen käytöstä ollaan luopumassa ilmastotavoitteiden täyttämiseksi. Toisaalta turvetta voidaan käyttää uudenlaisiin korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, kuten uusi Ilomantsin aktiivihiilitehdas osoittaa. Tässä turpeen laatu on tärkein kriteeri.

- Tavoitteena on varmistaa, että oman maakunnan alueelta löytyy laadukasta turvetta myös tulevaisuuden käyttötarpeisiin, maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkö Timo Korkalainen sanoo.

Tuotannon käynnistäminen vaatii aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan.

Vaihemaakuntakaavassa on kyse isoista asioista: sillä pyritään edistämään alueen hyvinvointia ja työllisyyttä, mutta samaan aikaan huolehtimaan luonnosta ja rakennetusta kulttuuriperinnöstä.

- Tämä onnistuu avoimella vuoropuhelulla, Korkalainen toteaa.

Lähikuva lakasta.

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute