ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Turvealueet, arvokkaat suot ja rakennettu kulttuuriympäristö kaavaluonnoskartalle

Turvealueet, arvokkaat suot ja rakennettu kulttuuriympäristö päivitettiin maakunnalliselle kaavaluonnoskartalle

Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n ensimmäisen vaiheen kaavaluonnosta voi kommentoida 30.4. alkaen. Itä- ja Pohjois-Suomen uudessa kaivannaisalan toimintasuunnitelmassa korostetaan paikallisten asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Kaivostoiminnalla vastataan vihreän siirtymän tarpeisiin.

Maanantaina 26.4. kokoontunut Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti asettaa maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Luonnoksesta voi jättää mielipiteen 31.5. mennessä eli vaikuttamisaikaa on kuukausi.

Vaihemaakuntakaavassa keskitytään turvetuotantoon, luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin soihin sekä rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tarkasteltavana alueena on Pohjois-Karjala ilman Heinäveden kuntaa, jonka maankäyttöä käsitellään erikseen seuraavassa vaihekaavassa.

Jo turvetuotannossa olevien tai tuotantoon luvitettujen soiden pinta-ala on yhteensä 3 713 hehtaaria. Niiden lisäksi kaavaluonnoksessa osoitetaan aktiivihiilituotantoon sopivat suot, joita on kaikkiaan 39 kappaletta ja jotka kattavat yhteensä 5 750 hehtaaria. Ne osoitetaan turvetuotantoon soveltuvaa aluetta (tu) kuvaavan laajemman osa-aluemerkinnän (7 950 ha) sisäpuolelle. Aktiivihiilituotantoon tarvittava suopinta-ala on noin 4 000 hehtaaria, ja alueet valitaan luonnoskartalta kaavan ehdotusvaiheessa.

Ratkaisu perustuu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemään selvitykseen turpeen käytön ja tuotannon näkymistä Pohjois-Karjalassa vuoteen 2040. Tavoitteena on erityisesti aktiivihiilen turveraaka-aineen saatavuuden turvaamiseen realistisesti. Kaavan laadinnassa on käytetty myös GTK:n turvekartoitusaineistoa, turvetuottajien, turpeen käyttäjien sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimittamia aineistoja ja tietoja sekä julkisia karttoja.

GTK:n selvitystyön perusteella voidaan osoittaa maakuntakaavaan riittävä määrä turvetuotantoon soveltuvia alueita siten, ettei soiden suojelu vaarannu. Kaavassa on varauduttu siihen, että Ilomantsin aktiivihiilitehtaan ensimmäiselle ja toiselle vaiheelle osoitetaan riittävästi laadultaan sopivia turvetuotantoalueita siten, että toiminnan ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Turvetuotantoon soveltuvan alueen osoittaminen maakuntakaavaan ei tarkoita turvetuotannon käynnistymistä, sillä se edellyttää aina ympäristöluvan hakemista. Turvetuotannon harjoittaminen on mahdollista myös muualla kuin kaavassa osoitetuilla alueilla, jos ympäristölupa myönnetään.

Maakuntakaavassa esitetään myös uusia soidensuojelualueita kaavaprosessin yhteydessä laaditun soidensuojeluaineiston perusteella. Kaavaluonnoksessa on 26 arvokasta suota (4 398 ha) luonnonsuojelualuetta osoittavalla SL-merkinnällä. Mukana ovat mm. Enon Viskoppin rantasuot ja Ilomantsin Valkeasuo. Soiden luontoarvot ovat tärkeitä maakunnan asukkaille kaavatyön aikana tehdyn kyselyn perusteella. Lisäksi soiden merkitys virkistys- ja matkailukäytössä korostuvat tulevaisuudessa.

Rakennetun kulttuuriympäristön kohdalla maakuntaliitto toteutti tähän asti laajimman ja järjestelmällisimmän sotien jälkeisen rakennuskannan inventoinnin. Kaavaluonnokseen osoitetaan inventointi- ja arvottamistyön perusteella 104 uutta pistemäistä kohdetta ja kahdeksan aluetta.  Alueista kuusi on uusia ja kaksi voimassa olevien osa-alueiden laajennoksia. Mukana ovat mm. Nurmeksen Kirkkokadun alakoulu ja Polvijärven seurakuntakeskus. Merkintä yhdistetään voimassa olevan kaavan vastaavaan merkintään.

Tällä maankäyttömuodolla tuetaan olemassa olevan rakennuskannan käyttöä ja kehittämistä, millä on myönteisemmät ilmastovaikutukset kuin purkamisella ja uudisrakentamisella. Tavoitteena on merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilyminen, mutta ma/km-merkintä kaavassa ei kuitenkaan tarkoita rakennuksen suojelua.

Maakuntakaavatyö jatkuu seuraavaksi kaavaehdotuksen suunnittelulla, minkä on tarkoitus valmistua vuodenvaihteeseen mennessä. Kaava etenee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2022 aikana.

Kaivannaisalan toimintasuunnitelmassa korostetaan vastuullisuutta ja vaikuttamista

Maakuntahallitus hyväksyi vuoteen 2024 ulottuvan Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan toimintasuunnitelman, jonka alueiden maakuntaliitot ovat tuottaneet yhteistyössä konsulttien kanssa. Toimintasuunnitelma on tehty Business Joensuun ja Digipoliksen GloMine-EAKR-hankkeessa.

Kaivannaisala on tärkeä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ja sen ympärille on muodostunut vahvaa osaamista ja erikoistunutta liiketoimintaa, joiden ansiosta kaivannaistoimintaa voidaan toteuttaa vastuullisesti. Käytännössä Itä- ja Pohjois-Suomessa tehdään vapaaehtoisesti enemmän ja paremmin kuin mitä laki edellyttää. Samalla huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja paikallinen väestö otetaan mukaan päätöksentekoon ja heidän mielipiteillään on merkitystä.

Euroopan Vihreän ohjelman tavoite on siirtyä pois fossiilisten luonnonvarojen käytöstä. Tämä onnistuu vain lisäämällä muiden luonnonvarojen käyttöä, ja tässä kohtaa kaivannaisalalla on merkittävä rooli.

Tiedossa on yli 40 kehittämistoimea, joilla voidaan edistää esimerkiksi useamman maakunnan alueella toteutettavia yhteishankkeita. Jokainen maakunta voi määrittää itsenäisesti, kuinka suurella panoksella osallistuu niihin. Tavoitteena on myös lisätä alan yrittäjyyttä ja kannustaa toimijoita verkostoitumaan globaalisti.

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 24.5.

Korpiselkätalo Tuupovaarassa. Kuvaaja Pekka Piiparinen

Lisätiedot:

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute