ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Talouskasvu jatkui yskähdellen

Talouskasvu jatkui yskähdellen

Pohjois-Karjalan Trendit-talouskatsauksen mukaan maakunnan yrityssektorin liikevaihto kasvoi vuoden 2019 alkupuoliskolla 2,3 %. Vuonna 2018 liikevaihto kasvoi peräti 6,7 %, joten kasvuvauhti hidastui selvästi. Lisäksi kuluvan vuoden alkupuoliskon kehityskuva oli laskusuuntainen, sillä vuoden toinen neljännes oli ensimmäistä heikompi ja kesäkuu oli ensimmäinen kuukausi yli kahteen vuoteen, jolloin kokonaisliikevaihto laski.

Talouden kovin kasvupyrähdys näyttää tältä erää ajoittuneen vuoteen 2018, joka oli muutenkin Pohjois-Karjalan aluekehityksen kannalta hyvä. Liikevaihdon kasvu oli tuolloin vahvinta sitten vuoden 2011, Pohjois-Karjala palasi kahden vuoden tauon jälkeen muuttovoittomaakunnaksi ja työttömyys laski ennätyksellistä vauhtia.

Yksi tekijä kasvun hidastumisen taustalla on viennin kasvun puolittuminen. Vaikka maailmantalouden kehityksen haasteet ja epävarmuustekijät heijastuvat Pohjois-Karjalaan, yritysten kasvunäkymät tulevat kuluttajien luottamuksen hiipuessa edelleen pitkälti kansainvälisiltä markkinoilta. Sen lisäksi, että maailmantalouden kehitys asettaa raamit yrityssektorin kasvupotentiaalin toteutumiselle, myös uuden hallitusohjelman linjausten purevuus ja menolisäysten rahoitus riippuu paljon maailmantalouden kehityksestä.

Työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun 2017


Trendit-lehden pohjana olevat nopeat suhdannetiedot näyttävät kehityksen tuoreimman suunnan. Viralliset tilastot julkaistaan parin vuoden viiveellä ja ne kertovat, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu.

Tilastokeskuksen 3.10. julkistamien työssäkäyntitilaston tietojen mukaan Pohjois-Karjalan työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2017 liki tuhannella (+995) eli 1,7 %. Kyseessä oli ensimmäinen vuosi sitten vuoden 2011, jolloin työpaikkojen kokonaismäärä maakunnassa kasvoi.

Teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi kaikkiaan 409 työpaikalla (+4,8 %). Hallinto- ja tukipalvelualoilla kasvu oli 247 työpaikkaa (+7,6 %) ja rakentamisessa 217 työpaikkaa (+5,8 %). Alkutuotannosta puolestaan katosi 172 työpaikkaa (-4,9 %).

Kasvu keskittyi Joensuun seutukuntaan, jossa työpaikkojen määrän lisäys oli +1 321 (+2,8 %). Keski-Karjalassa työpaikkojen määrä laski (-212, -3,9 %), näin kävi myös Pielisen Karjalassa (-114, -1,6 %). Kunnista vahvinta kasvu oli työpaikkamäärillä mitaten Joensuussa (+1 340, +4,0 %). Outokummussa suhteellinen kasvu oli vielä hiuksenhienosti vahvempaa (+96, +4,1 %). Eniten työpaikkojen määrä väheni absoluuttisesti mitaten Lieksassa (-157, -4,3 %) ja suhteellisesti Ilomantsissa (-136, -8,2 %).

Koko maan tasolla työpaikkojen määrä kasvoi noin 52 000 työpaikalla (+2,3 %). Valtakunnallisesti vahvimmat kasvualat olivat samat kuin Pohjois-Karjalassa (teollisuus, rakentaminen ja hallinto- ja tukipalvelut) järjestys vain oli hieman erilainen. Koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelut oli neljänneksi suurimman työpaikkalisäyksen ala. Näiltä osin Pohjois-Karjalassa mentiin toiseen suuntaan: alan työpaikkojen määrä laski. Kyseessä oli Siun soten toiminnan aloitusvuosi.

Itä-Suomen maakunnista Pohjois-Karjala oli tällä kertaa vahvimmassa vedossa. Pohjois-Savossa työpaikkojen määrä kasvoi 1,3 %. Etelä-Savossa työpaikkojen määrä puolestaan laski 0,4 %. Koko maan tasolla työpaikkojen määrä suhteellinen kasvu oli vahvinta Pirkanmaalla (+4,1 %) ja Varsinais-Suomessa (+3,4 %).

-
Lue Trendit-lehti

Sivu arviointi ja palaute