ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Sote-uudistus saatava maaliin, mutta reilummalla rahoitusmallilla

Sote-uudistus saatava maaliin, mutta reilummalla rahoitusmallilla

Pohjois-Karjalassa annetaan täystyrmäys siirtymätasaukselle, joka leikkaisi 40 miljoonaa euroa maakunnan sote-palveluista. Myös kuntien talouteen on kiinnitettävä enemmän huomiota sote- ja maakuntauudistuksessa.

Maanantaina 21.9. kokoontunut maakuntahallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle lausunnon sote-lainsäädännön esitysluonnoksista. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on käsitellyt lakiesitystä yhteistyössä kuntien, Siun Soten, järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa

Lausunnon tärkeimmät huomiot kohdistuvat kaavailtujen sote-maakuntien rahoitukseen, kuntien talouteen ja ympäristöterveydenhoidon järjestämiseen sote-uudistuksessa.

Uudistus itsessään on kannatettava ja se tulee viimein viedä loppuun asti. Pohjois-Karjalassa sote-maakuntamallia on toteutettu jo kolme vuotta, joten kokemusta löytyy.

Sote-esitysluonnoksessa esitetty rahoitusmalli on kohtuuton Pohjois-Karjalalle, joka on sopeuttanut palvelukustannuksia vastaamaan kuntien talouden kantokykyä. Jos siirtymätasaus toteutuu esitetyllä tavalla, Siun sote eli sote-maakunta saa nykytilanteeseen verrattuna vain 25 miljoonaa euroa lisää rahoitusta vuosittain siirtymäkauden jälkeen, kun sen pitäisi olla 65 miljoonaa euroa. Siirtymäkauden takarajaksi on suunniteltu vuotta 2029.

- Ei ole perusteltua, että tasauksella leikataan Pohjois-Karjalan rahoitusta erittäin merkittävästi siitä, mitä sen kriteerien mukaisesti pitäisi olla. Muutostasaus kyseenalaistaa tasavertaisten palvelujen turvaamisen myös perustuslain näkökulmasta, lausunnossa todetaan.

Maakuntahallituksen mukaan uudistuksen periaatteena tulee olla lähtökohtaisesti se, että kunnat eivät ajaudu talousvaikeuksiin. Tämä on unohdettu, esimerkiksi valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus sataan euroon asukasta kohden on liian korkea. Rahoitusjärjestelmään jäädessään tämä tarkoittaisi maakunnalle pysyvästi yhdeksän miljoonan euron tappiota.

- Neljä Pohjois-Karjalan kuntaa (Kitee, Polvijärvi, Lieksa ja Nurmes) joutuu lähes yhden tuloveroprosentin tuottoa vastaavan talouspaineen alle, mikäli rahoitus asetetaan esitetylle tasolle.

Maakuntahallitus ei lämpene sille, että ympäristöterveydenhuolto eriytetään sote-maakunnan toiminnasta. Pohjois-Karjalassa se tietäisi askelta taaksepäin. Kuntien onkin saatava päättää itse toimintamallista ja rahoituksesta.

Sote-toimitiloja poistuu käytöstä uudistuksen myötä, mikä aiheuttaa kustannuksia kunnille. Erityisesti Pohjois-Karjalan heikon veropohjan kunnille veroprosentin tuottoon sidottu korvausraja on epäedullinen ja kohtelee kuntia epätasa-arvoisesti. Näin ollen korvausjärjestelmä ei ole hyväksyttävissä. Sitä tulee selkeyttää ja korvauksen rajaa tulee alentaa niin, että jo puolen kunnallisveroprosentin tuottoa vastaava menetys korvataan. Myös valtionosuuksien tasauksessa tulee huomioida koko kiinteistöveron tuotto eikä puolikasta, kuten esitysluonnokseen on kirjattu.

Maakuntastrategian 2040 luonnos lausunnolle

Maakuntahallitus sai tiedoksi Pohjois-Karjalan maakuntastrategian 2040 valmistelutilanteen ja päätti lähettää strategialuonnoksen lausunnolle 22.9. ja 21.10.2020 väliseksi ajaksi.

Strategian painopisteet ovat väestökehityksen kääntäminen myönteisempään suuntaan, ilmastoviisaus, kestävä aluerakenne ja saavutettavuus, tulevaisuuden hyvinvoiva väestöä ja tulevaisuuden elinvoima.

Maakuntahallitus yhtyy Riverian huoleen ammatillisen koulutuksen rahoituksesta

Maakuntahallitus päätti antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle kannanoton valmisteilla olevaan muutokseen ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista.

Laskentaperusteiden muutoksissa huolta aiheuttavat erityisesti useiden ammatti- ja erikoisammattitutkintojen siirtäminen edullisempiin kustannuskoreihin, kalliimpien kustannuskorien kertoimien pienentäminen sekä koulutuksen järjestäjälle merkittävien koulutusalojen kerroinmuutokset.

- Kautta linjan aikuisten suosimien ammatti ja erikoisammattitutkintojen kertoimet pienenevät, mikä voi tarkoittaa voimakkaasti aikuiskoulutukseen keskittyville koulutuksen järjestäjille vähenevää rahoitusta lähivuosina, kannanotossa sanotaan.

- Myös Pohjois-Karjalassa eläkkeelle siirtyvien tilalle tarvitaan runsain määrin uusia osaajia eli sekä nuorten että yhä enenevissä määrin aikuisten koulutusta. Ammatilliseen koulutukseen viime vuosina kohdennetut rahoitusleikkaukset ovat osaltaan lisänneet huolta koulutuksenjärjestäjien mahdollisuuksista tuottaa tarpeita vastaavia määriä osaavaa työvoimaa.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman 2030 luonnos nähtäville

Maakuntahallituksen kokouksessa käsiteltiin myös Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2030 luonnoksen nähtäville asettamista. Luonnos on nähtävillä 22.9.–3.11.2020, jolloin siitä voi antaa lausuntoja ja mielipiteitä.

Suurimpia haasteita on maakunnan saavutettavuuden varmistaminen sekä päästövähennystavoitteisiin vastaaminen, sillä autokanta on vanhaa ja etäisyydet ovat pitkiä. Liikenteen päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mikä vaatii todella suuria muutoksia.

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 26.10.

Siun soten logo

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute