ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Pohjois-Karjalan muuttovoitto jatkaa kasvuaan

Pohjois-Karjalan muuttovoitto jatkaa kasvuaan

Pohjois-Karjalan muuttovoitto on ollut 500 henkilöä vuoden 2021 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Muuttovoitosta 120 tuli oman maan sisältä ja 380 ulkomailta, paljastuu Tilastokeskuksen väestönmuutosten tammi-syyskuun ennakkotiedoista.

Vahvistuneen muuttoliikekehityksen taustalla on erityisesti maan sisäisen tulomuuton kasvu. Pohjois-Karjalan kuntiin muutti tammi-syyskuun aikana 7 012 henkeä, mikä on 370 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Luvuissa on huomioitu myös Heinävesi, joka liittyi Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alussa.

Maakunta-asiamies Kimmo Niirasen mukaan kyse ei ole pelkästä koronapandemian jälkeisestä muuttoliikkeen vilkastumisesta, sillä lähtömuuton määrä ei kasvanut.

- Luvut pitävät sisällään myös Pohjois-Karjalan sisäisen kunnasta kuntaan -muuton, mutta kun maakunnan sisällä tapahtuvat muutot summautuvat nollaan yhden kunnan plussan kumotessa toisen kunnan miinuksen, niin nettomuuttoliikkeen vahvistunut kehitys kertoo maakunnan vetovoiman jonkinasteisesta noususta. Aika näyttää, onko kyse pidempiaikaisesta ilmiöstä vai tuleeko takapakkia, jos esimerkiksi pandemian takia Etelä-Suomeen muuttoa siirtäneet alkavat toteuttaa suunnitelmiaan, Niiranen kertoo.

- Joka tapauksessa kyseessä ovat varsin suuret luvut. Vaikka Pohjois-Karjala on ollut tällä vuosituhannella useina vuosina muuttovoittomaakunta, muuttovoitto oli enimmillään vuonna 2010 kaikkiaan 272 henkeä. Toki pitää muistaa, että tässä vaiheessa kasassa on vasta kolme neljännestä koko vuodesta, Niiranen toteaa.

- Ilahduttavaa on myös se, että viime vuonna piristynyt syntyvyyden kasvu on jatkunut, joskin kasvuluvut ovat pieniä. Tammi-syyskuussa Pohjois-Karjalassa syntyi 913 lasta, kun viime vuonna samaan aikaan syntyneitä oli 888. Vuoden 2019 aallonpohjalukuun verrattuna syntyneitä oli nyt 80 enemmän.

Koska kuolleiden määrä on pysytellyt parin edellisen vuoden korkealla tasolla, luonnollinen väestönmuutos verotti maakunnan väkimäärää kaikkiaan 123 hengellä.

- Maakunnan saama 500 hengen muuttovoitto ei siis aivan riittänyt tasapainottamaan väestönkehitystä, mutta kokonaistappio jäi nyt kuitenkin varsin pieneksi eli reiluun sataan henkeen kun viime vuoden vastaavana ajankohtana Pohjois-Karjalan väkiluku laski lähes 700 hengellä, Niiranen kertoo.

Pohjois-Karjalan kunnista väkiluku on tämän vuoden kuluessa kasvanut kolmessa: Joensuussa (+349), Kontiolahdella (+163) ja Liperissä (+19). Kaikki nämä kunnat ovat myös päässeet tämän vuoden aikana väkiluvussa uudelle tuhatluvulle, kun Joensuun väkiluku on ylittänyt 77 000, Kontiolahden 15 000 ja Liperin 12 000 asukasta.
Monessa muussa maakunnan kunnassa väestötappiot jäivät totuttua pienemmiksi ja väestön väheneminen johtuu suurelta osin luonnollisesta väestömuutoksesta. Muuttovoittoa tämän vuoden aikana on kerryttänyt peräti yhdeksän Pohjois-Karjalan kuntaa. Pohjois-Karjalassa oli syyskuun lopussa 163 405 asukasta.

Täysi katsomo Mehtimäen pesisareenalla.

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute