ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Pohjois-Karjala varautuu Ukrainan kriisin aiheuttamiin muutoksiin

Pohjois-Karjala varautuu Ukrainan kriisin aiheuttamiin muutoksiin

Heinävedellä 21.3. kokoontunut Pohjois-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2023 -asiakirjan. Siihen on koottu maakunnan kärkihankkeet, joiden toteuttaminen edellyttää valtion rahoitusta ja Pohjois-Karjalan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Julkaisu ohjaa maakunnan edunajamista ja sen pohjalta pyritään vaikuttamaan valtion ensi vuoden talousarvioon.

Vaikuttamisen kärjet 2023 sisältää 12 kärkihanketta, 11 liikenteen hanketta ja 76 hanke-esitystä. Pohjois-Karjala hakee rahoitusta osaamisen ja tutkimuksen vahvistamiseen, matkailun ja tapahtumien kehittämiseen, vihreään siirtymään sekä tulevaisuuden palveluiden ja rakenteiden luomiseen. Saavutettavuudessa pääpaino on lento- ja raideliikenteessä.

Viime vuonna maakunnassa toteutui monta koulutuksen kärkihanketta, joten koulutukseen liittyviä tavoitteita on nyt vähemmän. Uutena ovat mm. tuulivoiman kompensaatiomalli ja Joensuu -Kontiomäki-rataosuuden sähköistäminen. Asiakirja piti kirjoittaa osin uudelleen, koska maakunnan toimintaympäristö muuttui nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

- Vaikutukset ovat vakavia ja edellyttävät valtiovallalta nopeita toimia niin huoltovarmuuteen, turvallisuuteen kuin rajamaakuntien kehitysedellytyksiin. Kun samaan aikaan elämme edelleen poikkeuksellista koronapandemian aikaa, tarvitaan maan hallitukselta kasvuun kannustamista ja vaikuttavia toimenpiteitä, asiakirjassa todetaan.

Kyseessä on ennen kaikkea inhimillinen kriisi. Maakuntaliitto osoittaa tukea Ukrainalle lahjoittamalla 3 000 euroa sodan kaikkein haavoittuvampien uhrien eli lapsien auttamiseksi. Ukrainassa tuki kanavoidaan Unicefin kautta.

Vaikuttamisen kärjet 2023 löytyy osoitteesta http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/PKMKL/kokous/202248-10-6379.PDF.

Huoltovarmuus huomioon JTF-suunnitelmassa, metsälinjauksissa ja 1. vaihekaavassa

Ukrainan tilanteesta johtuen huoltovarmuuteen on kiinnitetty tarkemmin huomiota myös Pohjois-Karjalan alueellisen oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmassa (JTF), maakunnan linjauksissa EU:n metsien käyttöön vaikuttavaan politiikkaan sekä maakuntakaava 2040:n ensimmäisen vaihekaavan viimeistelyssä.

Pohjois-Karjalan JTF-suunnitelma toimitettiin työ- ja elinkeinoministeriöön 16.3. Siihen tehtiin muutoksia Ukrainan sodan takia, muun muassa turpeen energiakäyttöä halutaan jatkaa pidempään kuin alun perin suunniteltiin. Nyt nähdään, että energiakäyttöä voisi olla vielä 2030-luvun alussa. Myös hakkeen varastointiin liittyvien bioterminaalien (6 kpl) rakentamiseen halutaan käyttää EU-tukea.

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan periaatteet EU:n metsien käyttöön vaikuttavaan politiikkaan runsaan keskustelun jälkeen. Vihreiden Anniina Kontiokorpi teki muutosesityksiä, mutta ne eivät saaneet kannatusta. Kontiokorpi jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Asia koskee sitä, että EU:ssa on valmistelussa iso joukko säädöksiä, jotka vaikuttavat metsien käyttöön ja jotka toteutuessaan siirtävät merkittävissä määrin päätöksenteon jäsenmailta EU:lle. Lisäksi Venäjän Ukrainaan kohdistuvat sotatoimet ja siitä johtuva kansainvälinen tilanne vaikuttavat huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuustavoitteeseen ja edelleen metsien käyttöön. Maakuntaliiton kantana onkin, että metsien käyttöön liittyvä päätösvalta ja ohjaus tulee säilyttää jäsenvaltioilla eikä EU-säädöksillä tule luoda uusia hallinnollisia järjestelmiä ja suunnittelumekanismeja. Muun muassa puun käytön korvausvaikutuksen korostaminen fossiilisten raaka-aineiden korvaajana ja syrjäyttäjänä pysyvästi on tärkeää.

Maakuntahallitus päätti asettaa vaihekaavan ehdotuksen julkisesti nähtäville 28.3. ja 29.4.2022 väliselle ajalle. Nähtäville asetettavaa maankäyttöratkaisua ei muutettu kaavan lausuntovaiheen jälkeen.

Hallituksen kokousta isännöinyttä Heinäveden kuntaa koskettaa puolestaan maakuntakaavan 2. vaihe, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelman maakuntahallitus päätti asettaa julkisesti nähtäville 28.3. ja 29.4.2022 väliselle ajalle. Kaavan tavoitteena on sovittaa ja liittää Etelä-Savon maakuntakaava Heinäveden kunnan osalta Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan, yhtenäistää maakuntakaavamerkinnät sekä tarkastella Heinäveden maankäytön tavoitetilaa vuoteen 2040. Maakuntaliitossa kaavassa nähdään tärkeänä tarkastelu osuudella Heinävesi–Outokumpu–Polvijärvi–Ahmovaara–Koli, jolla on yhteys liikenteen kehittämiskäytäviin eli "kuutoskäytävään" ja "ysikäytävään”.

Heinävedelle tärkeistä asioista tullut myös Pohjois-Karjalan asioita

Valamon luostarissa pidetyssä kokouksessa maakuntahallitus sai Heinäveden kunnan kuulumiset kunnanjohtaja Maarika Kasoselta. Heinävesi liittyi Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alussa.

- Pohjois-Karjalassa tehdään laajaa yhteistyötä monessa asiassa, ja Heinäveden kunta on otettu erittäin lämpimästi mukaan maakuntaan. Meille tärkeät asiat, kuten matkailu, ortodoksisuus ja puhdas luonto ovat myös maakunnan yhteisiä vahvuuksia, joita nostetaan hyvin esille. Erittäin upea asia onkin, että Heinäveden Palokin vaelluskalaeste Juojärven reitillä ja Palokin koskien palauttaminen vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueiksi ovat maakunnan uusia kehittämiskohteita, Kasonen sanoi.

Asialistalla oli myös maakuntaliiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle kaivoslain muuttamisesta. Uusi kaivoslaki lisää merkittävästi kuntien päätösvaltaa edellyttäen kaivostoiminnan alueiden yleis- tai asemakaavoitusta, mikä vaatii myös kunnilta työtä ja osaamista. Maakuntakaava voikin tukea jatkossa kuntakaavoitusta esimerkiksi osoittamalla maakunnallisesti merkittäviä mineraalipotentiaalisia alueita, joilla kaivostoiminta olisi mahdollista. Myös Heinävedellä on seurattu asiaa tarkasti.

- Kaivosasiassa Heinäveden kunta näkee tärkeäksi, että kunnan tulee voida päättää kaavoituksellaan merkittävistä maankäytön kysymyksistä alueellaan. Kaivostoimintaan liittyvä laaja ympäristövaikutusten tarkastelu huomioi myös sijaintikuntaa laajemman näkökulman. Ratkaisujen keskiössä olisi kunta, jonka alueelle kaivos sijoittuu, Kasonen totesi.

Vuoden 2027 ampumahiihdon MM-isännyyttä haetaan Kontiolahteen

Maakuntaliitto on valmistellut Kontiolahden Urheilijat ry:n, Suomen ampumahiihtoliiton, Kontionloikka Oy:n, Kontiolahden kunnan ja Joensuun kaupungin kanssa maailmanmestaruuskisojen hakemista Kontiolahteen ja Joensuun seudulle vuodelle 2027. Maakuntahallitus päätti hyväksyä osaltaan yhteistyösopimuksen Kontiolahden kansainvälisten ampumahiihtokilpailujen hakemiseksi, järjestämiseksi ja olosuhteiden kehittämiseksi. Maakuntaliiton roolina on tukea omien kanaviensa kautta tapahtumien ja olosuhteiden kehittämistä, hakuprosesseja, alueen saavutettavuutta sekä markkinointia.

Maakuntahallitus päätti myös myöntää Maailmanmestaruuskisat Kontiolahdelle 2027 -hankkeelle AKKE-määrärahaa 65,3 prosenttia kokonaiskustannuksista, enintään 65 000 euroa. Rahoitusta hakivat Kontionloikka Oy ja Kontiolahden Urheilijat ry.

Kulttuurin ja luovien alojen toimenpideohjelman laatiminen alkaa

Maakuntahallitus päätti käynnistää Pohjois-Karjalan kulttuurin ja luovien alojen toimenpideohjelman laatimisen ja hyväksyi sen työohjelman. Prosessissa pyritään löytämään mahdollisimman konkreettisia tavoitteita kulttuurin ja luovien elinvoimaisuuden edistämiseksi. Toimenpideohjelma on maakunnallinen tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2022–2025. Ohjelma laaditaan kuluvan vuoden aikana.

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 25.4.

Pohjois-Karjalan vaakuna

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute