ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Pohjois-Karjala kääntää ilmastouhkan mahdollisuudeksi

Pohjois-Karjala kääntää ilmastouhkan mahdollisuudeksi

Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2030.

Pohjois-Karjala tähtää ilmastokestävyyden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Suunnan näyttää maanantaina 22.2. maakuntahallituksen hyväksymä Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma.

Kuvaavaa ohjelmatekstille on se, ettei siinä alleviivata ilmastonmuutoksen kauhukuvia, vaan todetaan, että ilmastonmuutos on tosiasia ja nyt on mietittävä ratkaisuja sopeutumiseen ja kehityksen hillitsemiseen. Työssä onnistutaan paremmin, kun lakataan murehtimasta ja keskitytään niihin mahdollisuuksiin, mitä tutkimus ja teknologiakehitys tarjoavat. Tässä tärkeää on laaja yhteistyö, joten ohjelmassa ei rajattu tavoitteita toimialoittain.

Ohjelmaan kirjattuja tavoitteita ovat mm.

  • Pohjois-Karjala on elinvoimainen maakunta, jossa väestö voi hyvin.
  • Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.
  • Energia on päästötöntä ja perustuu maakunnan omaan energian tuotantoon paikallisista luonnonvaroista.
  • Mahdollistetaan ilmastokestävä rakentaminen ja asuminen sekä taajamissa että haja-asutusalueilla.
  • Alueen luonnonvaroja käytetään kestävästi ja ilmastoviisaasti mahdollistaen monipuolinen liiketoiminta.
  • Maakunnan osaaminen ja tutkimustieto siirtyy joustavasti toimijoiden käyttöön ja Pohjois-Karjala on osallistava maakunta.
  • Hinku tavoitteet: 80 % vähennys päästöihin v. 2007 vuoteen 2030.

Ilmasto- ja energiaohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Ohjelmaa esiteltiin 68 tilaisuudessa. Ohjelmaluonnokseen saatiin 24 lausuntoa. Luonnosta pidettiin kunnianhimoisena ja kattavana, mutta toisaalta tavoitteille toivottiin enemmän määrällisiä mittareita ja seurantaindikaattoreita. Valmistelua pidettiin osallistavana, ja lopputulokseen on sovitettu hyvin eri näkökulmia. Ohjelman keskeisiksi teemoiksi nousivat turvemaat, luonnon monimuotoisuus, metsien kestävä käyttö sekä globaalivastuu.

Edellinen Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma laadittiin vuonna 2011. Sitä täydennettiin vuonna 2017 tiekartalla öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjala sai Hinku-maakunnan statuksen kesäkuussa 2020. Maakunnan yhdeksän kuntaa on Hinku-kuntia.

Turvetuotantoon soveltuvat alat vaihemaakuntakaavassa

Maakuntakaavan valmistelu on edennyt kaavaluonnoksen laadintavaiheeseen. GTK:n viimeistelyvaiheessa oleva selvitys "Turpeen käytön ja tuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa vuoteen 2040" osoitti, että maakuntakaavaan tarvitaan noin 4 000 hehtaaria aktiivihiilituotantoon soveltuvaa turvetta. Kokonaisuudessaan tuotantoon soveltuvia alueita löytyi 39 kappaletta, joiden yhteispinta-ala on 5 750 hehtaaria.

Maakuntahallitus kävi keskustelua siitä, kuinka turvetuotantoon soveltuvat alat esitetään kaavaluonnoksessa ja kuinka ne merkitään kaavaan. Hallitus linjasi, että kaavaluonnoksessa osoitetaan kaikki selvityksen osoittamat tuotantoon soveltuvat alueet ja priorisointi tehdään myöhemmin kaavan ehdotusvaiheessa. Näin saadaan laajemmin palautetta kuin jos priorisointi olisi tehty jo kaavan luonnosvaiheessa. Lisäksi hallituksessa päädyttiin osoittamaan suot tuotantoalueita laajemmalla osa-aluemerkinnällä, jolloin ympäristölupavaiheessa määritetään tuotantoalueen rajaus. Tuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala kuitenkin pysyy samana eli noin 4 000 hehtaarissa.

Arvokkaita soita on kaavatyössä inventoitu 27 kappaletta, joiden yhteispinta-ala on 4 395 hehtaaria.

Rakennetun kulttuuriympäristön arvottamistyöryhmä on arvottanut 125 kappaletta maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita/alueita. Näiden kokonaismäärä voi jonkin verran muuttua jatkotarkastelun perusteella.

Juuan ja Kiteen keskustojen kaavatöille kannustavat lausunnot

Sekä Juuassa että Kiteellä on vireillä keskusta-alueiden kaavojen päivittämistyö. Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon, jossa maakuntaliitto pitää erittäin hyvänä, että Juuan kirkonkylän asemakaava ajantasaistetaan osayleiskaavan ja nykyisen maankäytön mukaiseksi. Juuan kirkonkylä toimii oman alueensa palvelukeskuksena ja ajantasainen kaavoitus mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen. Samanlainen kannustava lausunto lähti Kiteen suuntaan – maakuntaliitto pitää Kiteen keskustan osayleiskaavatyön tavoitteita kannatettavina ja maakuntakaavan mukaisina. Kitee toimii oman alueensa palvelukeskuksena ja ajantasainen kaavoitus mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen.

Vaikuttamisen kärjistä keskustelu

Maakuntahallitus kävi evästyskeskustelun ensi vuoden vaikuttamisen kärjistä. Vaikuttamisen kärjet 2022 -asiakirjan valmistelua on jatkettu kokoamalla tehtyjä ehdotuksia sekä laatimalla ehdotus kärkihankkeista. Valmistelussa on nostettu seuraavat hankkeet tärkeimmiksi:

  1. Elpymisrahoitus ja maakunnan kasvu investointipaketin avulla (mm. Hautalammin akkukaivoshanke Outokummussa, Photonics Center–Collaboration for Business and Research Joensuussa ja pysäköinti ja liikenneyhteydet Kolilla).
  2. Koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen kehittäminen (mm. kestävän metsäbiotalouden kasvupaketti).
  3. Saavutettavuuden parantaminen (mm. Joensuu-Imatra-radan parantaminen ja nopeuden nosto), Nopeat Itäradat -hanke, Liperin Ylämyllyn liittymän toteutuksen käynnistäminen).
  4. EU:n kansallinen rahoitus Pohjois-Karjalan elinvoiman vahvistamiseksi (mm. riittävä rahoitus Pohjois-Karjalaan).
  5. Julkisten palvelujen uudistaminen ja kuntatalous (mm. Sote-uudistuksen läpivienti).

Kokouksessa hyväksyttiin myös kaksi Alueellisen kehittämisen määräraha (AKKE) -rahoitushakemusta, joita olivat:

  • Urheilukaupunki Joensuun imagon vahvistaminen (Hakija Joensuun kaupunki, hankkeen kokonaiskustannukset 70 800 euroa ja haettu tuki 56 640 euroa. Myönnetään Alueellisen kehittämisen määrärahaa (AKKE) 80 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, enintään 56 640 euroa.)
  • Pohjois-Karjalan saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn parantaminen (Hakija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, hankkeen kokonaiskustannukset 107 400 euroa ja haettu tuki 85 920 euroa. Myönnetään AKKE-määrärahaa 80 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, enintään 85 920 euroa.)

Alueellisen kehittämisen määräraha (AKKE) tunnettiin aiemmin nimellä Maakunnan kehittämisraha. Kyseessä on maakuntien omaehtoisen kehittämisen määräraha, jota käytetään Pohjois-Karjalassa pääosin koronakriisistä selviytymiseen liittyvien suunnitelmien toimeenpanoon. Edellä mainitut hankkeet edustavat juuri tätä toimintaa.

Maakuntahallitus päätti muuttaa aluekehitysyksikössä olevan aluekehityspäällikön toimen elinkeino- ja innovaatioasiantuntijan toimeksi ja valitsi toimeen yhteiskuntatieteiden maisteri Maarit Siitosen. Siitonen työskentelee tällä hetkellä maakuntaliiton rahoitusasiantuntijana.

Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 22.3.

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute