ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left On oikea aika investoida!

On oikea aika investoida!

Kauppasota, brexit, hyytyvä Saksa ja euroalueen talouskasvun seisahtuminen. Äkkiseltään ankea ajankuva ei sittenkään ole totuus Pohjois-Karjalassa. Suhdanteet nousevat ja laskevat, mutta investoinnit maakunnassa jatkuvat. Yhteistyötä ja vikkeliä jalkoja kasvu vaatii.

Taantumasta on tehty kansakunnalle yhteinen visio. Ajoin tuntuu, kuin olisimme yhdessä vähän kuin Asterixin gallialaiset, jotka pelkäsivät taivaan putoavan niskaan. ”Suomi on jäänyt pelon valtaan. Täällä on puhuttu työvoiman loppumisesta ja kestävyysvajeesta pitkään, ja yritykset ovat sen sitten uskoneet”, kommentoi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju suomalaisyritysten investointihaluttomuuden tuskaa (HS 18.8.2019).

”Se on vaan tehtävä”

Joensuulainen ViiMet Oy on hitsattujen ja koneistettujen osakokonaisuuksien valmistaja. Toimitusjohtaja Olli Rissanen osti yrityksen yhtiökumppaninsa Ari Niskasen kanssa seitsemän vuotta sitten. Vuonna 1986 perustettuun yhtiöön oli ehtinyt kertyä kosolti investointivelkaa, jota ViiMet on purkanut nyt kolmessa eri investointipaketissa.

- Olemme investoineet uuteen koneistuksen ja hitsauksen teknologiaan, digitalisaatioon sekä laatu- ja johtamisjärjestelmiin. Kolmen investointipaketin yhteissumma on noin kolme miljoonaa euroa, Rissanen kertoo.

Summa on merkittävä yritykselle, jonka liikevaihto oli viime tilikaudella 3,45 miljoonaa euroa. Kuluvan tilikauden liikevaihdon Rissanen arvioi nousevan noin 3,7 miljoonaan. Työntekijöitä on nyt kaikkiaan 26. Sitten vuoden 2012 firmaan on palkattu kymmenen uutta ihmistä.

- Laskusuhdanteessa voi tietysti pelätä investointeja. Noususuhdanteessa voi jättää investoimatta kiireeseen vedoten. Ei ole sen oikeampaa hetkeä investoida, se vaan pitää tehdä. Sillä jos et niin tee, investointivelka kasvaa – ei se sieltä mihinkään poistu, muistuttaa ViiMetin Rissanen, joka investoi myös omaan osaamiseensa. Hän aloitti tänä syksynä teknologiaosaamisen johtamisen ylemmän amk-tutkinnon opinnot.

Elintärkeät kanssakulkijat

Finnveran aluepäällikkö Hannu Puhakka esittelee syyskuun alussa julkaistua PK-yritysbarometriä. ”Mitkä ovat keskeiset syyt siihen, että yrityksellänne ei ole investointiaikeita?” Valtakunnallisissa vastauksissa kysymykseen saatu ykkösvastaus on Puhakan mielestä häkellyttävä.

- Noin joka toinen yritys vastasi, etteivät investoinnit ole lainkaan keskeinen asia yrityksen strategiassa. Siis toisin sanoen noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, etteivät investoinnit kosketa heitä millään tavalla. Sopii kysyä, onko uudistumisen edellytyksiä riittävästi tutkittu tai liiketoimintasuunnitelmaa päivitetty.

Yhteiskunnan näkökulmasta olisi suotavaa, että kasvuhaluisia yrittäjiä olisi enemmän. Mutta yrityksiä ei voi pakottaa kasvamaan, investoimaan saati kansainvälistymään; jokainen yritys tekee päätöksiä omasta näkökulmastaan. Kysymys kuuluukin, miten mahdollisimman monet pohjoiskarjalaiset yritykset saadaan ViiMetin tapaan päivittämään liiketoimintasuunnitelmiaan? Miten yrityksistä saadaan kunnianhimoisempia? Miten yrittäjiä voidaan rohkaista ottamaan myös riskejä?

- Käärimällä hihat, kovalla jalkatyöllä, selkeällä viestinnällä ja paketoimalla yrityksille mahdollisimman konkreettisia palvelupaketteja, kiteyttää Finnveran Puhakka ja viittelöi kaikkien yritysrajapinnassa toimivien kehittäjien ja rahoittajien suuntaan.

Hihat on kääritty myös Business Joensuussa, jonka palvelukattaus on huomattavan laaja. Tarjolla on päivystävä puhelinpalvelu, yritysvalmennusta, tukea kasvuun ja kehittymiseen, kansainvälistymiseen ja sijoittumiseen. Palvelutarjonta kattaa konkreettisesti koko yrityksen elinkaaren liikeideoiden jalostamisesta omistajavaihdoksiin.

Kasvuhakuinen uurastus on tuottanut tuloksia myös investointirintamalla.  Joensuun seudulla sekä isot että pienet yritykset ovat investoineet ahkerasti.

- Tahti on ollut huikea viimeiset kaksi vuotta, iloitsee Business Joensuun palvelujohtaja Tuomo Roivas.

Investointeja tulevaisuuteen

Business Joensuu on ollut kätilöimässä pääosin seudun pienimpien yritysten investointeja noin 15 miljoonan euron edestä kuluvana vuonna. Yksittäisiä isoja investointeja Roivas listaa Joensuun seudulta useitakin: Enocellin 50 miljoonaa euroa, Ilomantsin aktiivihiilitehtaan 25 miljoonaa, Mantsisen 12 miljoonan satsaus Ylämyllylle, John Deeren ja Joensuun Yrityskiinteistöjen yhteenlaskettu 20 miljoonan investointi tuotantoon.

Teollisuuden investoinneissa koko Pohjois-Karjalan tähtenä tuikkii Lieksa. Binderholz sijoitti uuteen sahalinjaan reilut 20 miljoonaa euroa. Anaika Wood satsaa uuden sahalinjan sekä lajittelu- ja paketointilaitoksen rakentamiseen useita miljoonia kuluvan ja ensi vuoden aikana. Pankaboard uudistaa tuotantoaan noin 10 miljoonalla eurolla. GFN Lieksa Oy puolestaan rakentaa bioöljytehtaan Kevätniemen teollisuusalueelle.  Kokonaisinvestointi on lähes 25 miljoonaa. Myös elintarvikeala kasvaa. Porokylän Leipomo tuplasi juuri gluteenittomien tuotteiden toimitilansa Lieksassa. Investoinnin arvo on noin 1,5 miljoonaa.  Teollisuuden rinnalla matkailu on Lieksan toinen painopistealue. Matkailun kokonaisinvestoinnit ovat 140 miljoonan euron luokkaa. Investointitahti Lieksassa ei osoita edelleenkään hyytymisen merkkejä.  

Hyytymisen merkkejä ei manaa Tuomo Roivaskaan, vaikka yritysten tilauskannat ovat hieman supistuneetkin.

- Enemmänkin kyse on siitä, että kahden todella hyvän vuoden jälkeen palataan lähemmäs normaalia tasoa.

Automaation aika

- Käynti Japanissa Mazakin työstökonetehtaalla muutama vuosi sitten avasi silmät. Rupesin miettimään, että miten automaatiota ja robotiikkaa voisi hyödyntää omassa tuotannossa, Joensuun CNC-Machining Oy:n toimitusjohtaja Petri Holopainen taustoittaa.

Yhtiö palvelee metsäkonevalmistajia, kaivosteollisuutta sekä jätevesisektoria. Kuluvan vuoden liikevaihto nousee noin 4 miljoonaan euroon. Vuoden sisällä taloon on palkattu kuusi uutta työntekijää.

Vuonna 2013 Joensuun CNC-Machining investoi reilut 2 miljoonaa euroa omiin tuotantotiloihin ja laitteisiin. Viime vuonna satsattiin automaatioon ja kiinteistöön noin 2,8 miljoonaa euroa. Automaatio toi mukanaan panostukset digitalisaatioon. Joensuulaisen Process Genius Oy:n kanssa yhtiö on rakentanut tuotannon käyttösuhdeseurantaa.

- Tuotannon läpinäkyvyys on parantunut ja pullonkaulat on löydetty, kertoo Holopainen. Automaatioon ja digitalisaatioon investoimista hän aikoo ponnekkaasti jatkaa, sillä yhtiö haluaa olla kehityksen terävimmässä kärjessä.

Outokumpulainen hienomekaniikan ja tarkkuustyöstön erikoiskoneistamo Okun Koneistuspalvelu kuuluu maakunnan menestyjiin – ja investoijiin. Reilun vuoden takainen 1,5 miljoonan euron investointi saa nyt jatkoa, kun Oku sijoittaa 1,7 miljoonaa euroa automatisoituun teknologiaan.

- Investointisuunnittelu on meille merkittävä osa strategista toimintaa. Investoinnit ja toiminnan kehittäminen eivät ole hetken asioita, vaan aina pidemmän aikavälin satsauksia, Okun Koneistuspalvelun toimitusjohtaja Päivi Kettunen linjaa.

Maailmanluokan huippuyhtiöitä kaivosten uumenista avaruuteen palvelevan Okun toimitusjohtaja näkee suhdannevaihtelussa myös hyvää.

- Suhdannevaihtelu ei ole pelkästään mikään negatiivinen asia. Se myös tervehdyttää ja panee miettimään kustannuksia ja tuottavuutta kehittämisen näkökulmista.

Myös Business Joensuu on ottanut maakunnan muovi- ja metalliyritysten automaatiotason noston luupin alle. Rakenteilla on teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä projekti. Maakunnassa alojen yritykset työllistävät yhteensä noin 6 000 ihmistä. Yhteenlaskettu liikevaihto on reilusti yli miljardi euroa. Liikevaihdosta hyvinkin 70 prosenttia tulee viennistä. Puhutaan siis äärimmäisen tärkeästä kokonaisuudesta.

- Vierailin taannoin Saksassa isohkossa yrityksessä, jossa neljännes työntekijöistä on robotteja. Esimerkiksi Saksaan verrattuna meillä on vielä kovin vähän automaatiota. Automaatio etenee maailmalla. Meillä ei ole varaa jäädä kehityksestä jälkeen, jos mielimme pitää muovi- ja metallialan tuotannon jatkossakin Pohjois-Karjalassa, Tuomo Roivas painottaa.

Teksti Sirkka-Liisa Aaltonen
Artikkeli on julkaistu Trendit-talouskatsauksessa 8.11.2019. Lue lehti tästä.

Sivu arviointi ja palaute