ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Monipaikkaisuus tulisi huomioida alueellistamisessa

Monipaikkaisuus tulisi huomioida alueellistamisessa

Valtionhallinnon paikkariippumatonta työtä voidaan tehdä muuallakin kuin pääkaupunkiseudun virastoissa, todetaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lausunnossa valtiovarainministeriölle.

Maanantaina 18.1. kokoontunut maakuntahallitus otti kantaa valtion palveluiden saatavuutta ja toimintojen sijoittamista koskevaan esitysluonnokseen. Hallitusohjelman mukaan alueellistamislainsäädäntö uudistetaan ja siinä lähdetään valtion alueellisen läsnäolon tarpeesta ja korostetaan palveluiden saatavuutta ja turvallisuusnäkökulmia. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan 1.1 2022.

Maakuntahallitus katsoo lähtökohdan olevan kannatettava. Viranomaisten näkyvyys ja kansalaisten turvallisuuden tunne on heikentynyt Pohjois-Karjalassakin esimerkiksi poliisin ja rajavartiolaitoksen organisaatiouudistusten ja määrärahaleikkausten vuoksi. Uuden lainsäädännön odotetaan parantavan ennen kaikkea kokonaiskuvan huomioimista.

- Palveluiden alueellisen saatavuuden merkityksen korostumisen ohella on tärkeää, että jatkossakin säilytetään mahdollisuus valtion tehtävien alueellistamiseen. Valtion toimintojen maantieteellinen sijoittuminen ja hajautetut toiminnot edistävät maan tasapainoista alueellista kehitystä ja tukevat työllisyyttä maan eri osissa. Toimenpiteitä tulee kohdistaa alueille, joilla on tarkasteltavana olevaan toimintoon liittyvää osaamista ja työvoimaa. Myös supistusten vaikutukset on huomioitava päätöksissä, maakuntahallitus vastaa valtiovarainministeriölle.

Maakuntahallitus ihmettelee hallitusohjelmaankin kirjatun monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden vähäistä roolia esitysluonnoksessa. Varsinaisessa lakitekstiluonnoksessa viitataan vain kertaalleen monipaikkaisuuteen.

- Jokaisen valtion yksikön sijainnista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä raskaita selvitysprosesseja, mutta uudistus ei saa tarkoittaa sitä, että kaikki uudet yksiköt sijoitetaan automaattisesti pääkaupunkiseudulle. Varsinkaan se ei saa tarkoittaa sitä, että erilaisia virastotasoa suppeampia toimintoja ja tarkoituksenmukaisia tehtäväkokonaisuuksia ei voitaisi siirtää muualle maahan – varsinkin kun digitalisaatio ja hyvät etätyökokemukset tähän kannustavat, samoin maan hallitusohjelma.

Valtion työpaikkojen kokonaismäärä väheni Pohjois-Karjalassa Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustamisesta huolimatta vuosina 2010–2018 noin 450 työpaikalla eli 11,1 prosenttia.

Maakuntaliitto listasi viime keväänä valtiovarainministeriön alueellistamisen koordinaatioryhmälle esityksiä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta tai vahvistamisesta. Listalle nostettiin toimintojen vahvistamisen ja monipuolistamisen näkökulmasta mm. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, Puolustusvoimien palvelukeskus, Kansaneläkelaitos (Pohjois-Karjalan toiminnot ja Lieksan yhteyskeskus) ja Luonnonvarakeskus (Joensuu).

Maisema-alueiden rajaukset eivät saa estää elinkeinojen harjoittamista

Maakuntahallitus antoi myös lausunnon valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia koskevaan asiaan. Ympäristöministeriö julkisti tammikuussa 2016 esityksen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitykseksi, ja tällä kertaa lausuntopyyntö koski täydentävien inventointien perusteella tehtyjä muutoksia, joita tosin ei enää Pohjois-Karjalan alueelle kohdistunut.

Maakuntahallitus pyytää ympäristöministeriötä huomioimaan 22.2.2016 antamansa lausunnon, jossa kannetaan erityistä huolta maisema-alueiden laajenemisen vaikutuksista elinkeinoelämälle. Maakuntaliitto edellyttää, että valtioneuvoston päätöksessä tuodaan selkeästi esille, ettei maisema-alue rajaus saa tuottaa estettä maatalous- eikä muiden elinkeinojen harjoittamiselle. Lisäksi rakentamisen, maa-ainesten oton, tuulivoiman- ja tienrakentamisen esteet on tuotava selkeästi esille.

- Erikseen huomautamme, että valtakunnallisten maisemaalueiden rajausmuutokset tai alueiden laajeneminen ei saa muodostua esteeksi matkailun kehittämiselle. Esimerkiksi Koli on Pohjois-Karjalan matkailun tärkeä kehittämisalue ja siellä maisema-alueen rajaus laajenisi kattamaan Kelvänsaaren ja aiempaa laajemmin Loma-Kolin ympäristöä.

Maakuntaliitto esittääkin, että ympäristöministeriön tulisi kehittää uusia kannustimia, jotka ovat käytettävissä, jos alue on valittu valtakunnalliseksi arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Maakuntaliiton uusi yhteyspäällikkö on Jarno Turunen

Maakuntahallitus päätti valita maakunnan edunvalvonnasta ja sidosryhmäyhteistyöstä vastaavaksi yhteyspäälliköksi filosofian maisteri Jarno Turusen. Jarno Turunen siirtyy yhteyspäälliköksi maakuntaliiton aluekehityspäällikön tehtävästä. Tehtävään haki 21 henkilöä.

Maakuntahallitus sai kuulla Vaikuttamisen kärjet -tavoitteiden toteutumasta vuodelta 2021. Samalla hallitus kävi evästyskeskustelun tämän vuoden vaikuttamisen kärkien valmistelusta ja kärkihankkeista. Asiaan palataan uudelleen seuraavassa kokouksessa. Kyseessä on yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiakirja, joka antaa kokonaiskuvan mm. edunajamisen kannalta tärkeistä asioista ja linjaa hankkeet, jotka nähdään tärkeinä Pohjois-Karjalan kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta.

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 22.2.2021

Maakuntalippu

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute