ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen selvitykset pitkällä

Maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen selvitykset pitkällä

Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 1. vaiheen teemoina ovat arvokkaat suot, turve ja rakennettu kulttuuriympäristö. Tavoitteena on saada kaavaluonnos nähtäville huhti-toukokuussa.

Marraskuussa 2020 voimaan tullutta maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, joista ensimmäisessä keskitytään arvokkaisiin soihin, turpeen käyttöön ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavatyö on edistynyt hyvin, ja selvityksiä esiteltiin ensimmäisen kerran laajemmin 21.1. kaikille avoimessa webinaarissa. Sama toistettiin 28.1. Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston webinaarissa. Lisäksi tammikuussa ovat kokoontuneet kaavan ohjausryhmä sekä teemakohtaisia työryhmiä.

Soiden osalta kaavatyötä on vauhdittanut se, että tutkittua tietoa on paljon entuudestaan. Soita tarkastellaan vaihemaakuntakaavassa sekä luonnontilan että turvetuotannon kannalta arvokkaina alueina. Turpeen uudet käyttömuodot ovat merkittävä asia, mikä vaikuttaa turvetuotantomerkintöjen uuteen tarkasteluun. Mielenkiinto soihin on kasvanut viime aikoina mm. soidensuojelun täydennysohjelman sekä HELMI- ja METSO-ohjelmien myötä. Samaan aikaan puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta, hiilinieluista ja -varastoista sekä turpeen energiakäytöstä.

Vaihemaakuntakaavassa tavoitteena on pienentää turvetuotannon ympäristövaikutuksia korkeamman jalostusasteen myötä. Kaavaan tehdään jatkuvana prosessina myös ilmastovaikutusten arviointia, kuten myös Natura-arviointia. Aktiivihiilituotantoon soveltuvien turvetuotantoalueiden tarpeeksi arvioidaan tällä hetkellä 4 000 hehtaaria. Tästä tullaan keskustelemaan laajasti ja avoimesti selvitysten perusteella.

GTK:n tekemässä selvityksessä on käyty läpi 720 suota. Niistä aktiivihiilituotantoon soveltuvia soita on 32. Esimerkiksi Ilomantsissa sijaitseva Koivusuo-Ruosmesuo on analysoitu Vapon aineiston perusteella aktiivihiilen raaka-aineeksi soveltuvaksi suoksi.

Soiden luontoarvot korostuivat selkeästi viime vuoden lopussa pidetyssä kaikille avoimessa kyselyssä. Kyselyyn vastasi vain 50 henkilöä, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä pohjoiskarjalaisten ”suosuhteesta” ei sen perusteella voida tehdä. Tosin vastaajilta saatiin myös konkreettista tietoa luontoarvojen kannalta tärkeistä soista, sillä kyselyssä oli mahdollista merkitä kohteita karttapohjalle.

Jälleenrakennuskauden kohteet inventoidaan vuoteen 2000 saakka

Rakennetun kulttuuriympäristön kohdalla puhutaan Pohjois-Karjalan laajimmasta ja järjestelmällisimmästä sotien jälkeisen rakennuskannan inventoinnista. Samalla huomioidaan kaavassa jo esitettyjen kohteiden mahdolliset muutokset.

Inventointi on toteutettu maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kokoaman listan mukaan. Rakennuksista on otettu julkisivukuvat ja kirjattu kohdetiedot. Inventoinnin on tehnyt joensuulainen Samu Aarnio. Aarnion raportti on vielä kesken, mutta tavoitteena on, että 10-henkinen arvottamisryhmä pääsee arvottamaan kohteet helmikuun alussa. Kaavaan päätyvät kohteet valitaan noin 200 inventoidun kohteen joukosta.

Maakuntakaavamerkintä ei tarkoita rakennuksen suojelua vaan sen arvon huomioimista. Kriteereitä ovat muun muassa kohteen harvinaisuus, historiallinen tyypillisyys alueelle, alkuperäisyys sekä arkkitehtuurinen ja rakennustaiteellinen arvo.

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute