Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa 7.9. Kaavatyö jatkuu vaihemaakuntakaavoissa, joista ensimmäisen pääteemoina ovat turve, arvokkaat suot ja rakennettu kulttuuriympäristö.

Rakennetun kulttuuriympäristön eli rakennusperinnön inventointi aloitettiin elokuussa. Työssä keskitytään moderniin rakennettuun kulttuuriperintöön ajanjaksolla 1950–2000. Sotien jälkeistä rakennuskantaa ei ole inventoitu yhtä laajasti ja systemaattisesti aiemmin Pohjois-Karjalassa. Samalla huomioidaan kaavassa jo esitettyjen kohteiden mahdolliset muutokset.

Ympäristöasiantuntija Jukka Nykänen korostaa, että merkintä maakuntakaavassa ei tarkoita rakennuksen suojelua vaan sen arvon huomioimista. Kriteereitä ovat muun muassa kohteen harvinaisuus, historiallinen tyypillisyys alueelle, alkuperäisyys sekä arkkitehtuurinen ja rakennustaiteellinen arvo.

- Enemmän merkinnästä on hyötyä kuin haittaa kohteen omistajalle. Merkintä maakuntakaavassa auttaa myös ELY:n rakennusperintöavustuksen hakemisessa, Jukka Nykänen kertoo.

Inventoinnin tekee muotoilija Samu Aarnio, jolla on huomattava tietämys ja aineisto maakunnan merkkirakennuksista. Hän on yksi Pohjois-Karjalan arkkitehtuuriopas -kirjan kirjoittajista.

Käytännössä Aarnio laatii kohteista kohdekortit, joihin liitetään valokuvia julkisivuista ja karttoja. Työ valmistuu talven 2020–2021 aikana.

Maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus kokosivat Samu Aarniolle listan potentiaalisista inventoitavista kohteista. Lista perustuu kahteen kyselyyn, jotka lähetettiin kunnille, yhdistyksille, museoille ja kulttuurin paikallistoimijoille kesällä 2019 ja keväällä 2020. Maakuntakaavaan ehdolle asetettavat kohteet valitsee 10-jäseninen arvottamisryhmä yhdessä Aarnion kanssa. Kaavaan päätynee noin 200 kohdetta.

- Arvottamisryhmässä on myös kuntien edustajia, Nykänen kertoo.

Modernia rakennusperintöä edustaa Joensuun keskustassa esimerkiksi Sokos, joka on valmistunut vuonna 1968. Pauli Lehtisen suunnittelema rakennus herätti aikanaan keskustelua. Miksi se on kerrosta matalampi kuin muut toria ympäröivät rakennukset ja miksi siinä on kattoprisma?

- Rakennus jatkaa SOK:n 30-luvulta alkanutta funktionaalista kauppa-arkkitehtuuria. Inventointi on tärkeä siinäkin mielessä, että se tuo näkyväksi esimerkiksi Sokoksen taustat, Samu Aarnio sanoo.

Maakunnan mielenkiintoisten rakennusten taustoihin voi tutustua kuka tahansa, sillä kerätystä aineistosta kootaan myös oma julkaisu kaavatyön päätteeksi.