ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Kivi ja kaivannaiset -asiantuntijaryhmän kannanotto kaivoslakikeskusteluun

Kivi ja kaivannaiset -asiantuntijaryhmän kannanotto

Keskustelu kaivoslaista on käynyt kiivaana viime syksystä lähtien. Erityisesti kaivosvero ja valtausperiaate jakavat mielipiteitä jyrkästi. Kommenttina keskusteluun Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kivi ja kaivannaiset -asiantuntijaryhmä esittää seuraavaa: ---

Kommentteja keskusteluun kaivoslaista ja kaivosverosta

Ennen kaivoslain uudistusta ja mahdollista kaivosveroa on tärkeää saada lainsäätäjät ja kansalaiset eli äänestäjät ymmärtämään alan ansaintalogiikka. Poliitikkojen ja lehdistön hokemat ”Löytäjä saa pitää”, ”Ulkomaiset vievät rikkaudet ilmaiseksi” ja ”Sotkut jäävät veronmaksajien maksettaviksi” ovat harhaanjohtavia, voimakkaan demagogisia. 

Kaivoslakia moititaan isoon ääneen asioista, jotka ovat monen muun lainsäädännön alaisia (lähinnä ympäristölait) eli se ei voi olla perusteena varsin tuoreen kaivoslain avaamiselle. Suuri yleisö ei selvästikään ymmärrä Oy Suomi Ab:n tasoista etua, joka syntyy ulkomaisesta pääomasta, metallien vientitulosta, palvelujen ja materiaalien paikallisesta ostamisesta, työllisyysvaikutuksesta, kokonaisverojalanjäljestä. 

Valtausperiaate on tärkeä malminetsinnän motivoija. Kaivoslain valtausperiaatteesta luopuminen käytännössä lopettaisi yksityisellä riskirahoituksella tapahtuvan malminetsinnän! Yksikään yhtiö tai yksityishenkilö ei ole valmis investoimaan jopa kymmeniä miljoonia malminetsintään ja kehitystyöhön, jos sillä on riski menettää löytämänsä mineraalivarat. 

Jos veronluonteiset maksut on jatkossakin sidottu maanomistukseen, olisi syytä harkita maanomistajakorvausten kohdentamista heille, joiden alueella tosiasiassa tehdään esim. kairausta tms. näytteenottoa. Monet maanomistajat saavat nykyisin korvauksia, vaikka heidän maillaan ei edes koskaan liikuta. Vuotuisen maksun tulisi heidän kohdallaan olla paljon nykyistä pienempi. Selkeä korvaus maanomistajalle olisi esimerkiksi reikämaksu. Myös muut malminetsintätyöt (esim. montutus), jotka aiheuttavat vahinkoa tai fyysisiä muutoksia voisi hinnoitella ja vuotuinen perusmaksu pitää alhaisena.  

Potentiaalinen kaivosvero on kustannustekijä, joka johtaa malmivarojen "riistoon", koska malmion köyhemmät osat on pakko jättää louhimatta todennäköisesti ikuisiksi ajoiksi. Siten kaivosvero on kestävän kehityksen periaatteiden vastainen. 
Jos kaivosvero on pakko saada, sen tuotto tulee ohjata kaivosteollisuuden edistämiseen esim. Gtk:n malminetsintään. Toinen vaihtoehto on ympäristörahasto tai rahasto, josta (kotimaiset) junioriyhtiöt voivat hakea tukea projekteihin. Kaivosveron tuotto voisi olla myös osa nykyistä Tukesin vakuuskäytäntöä. 

Kaivokset maksavat jo nyt liiketulokseensa perustuvaa veroa, kuten muidenkin alojen toimijat. Tarkkaan tulee miettiä voiko alalla olla tämän lisäksi lisärasitteena monentasoista verotusta tai maksua. Mahdollisen kaivosveron säätämisen yhteydessä olisi syytä harkita maanomistajamaksujen poistoa.  

Kaivosvero ei saa perustua louhittuihin tonneihin vaan esim. malmista saataviin myyntituloihin, voittoon tai käyttökatteeseen. Tietääksemme Australiassa maksetaan rojalteja valtiolle tällä periaatteella. Malmitonnipohjainen vero ei kohtele maanalaisia kaivoksia ja avolouhoksia tasapuolisesti. Yleisesti kaivosveroa käytetään yhteisöveron omaisesti maissa, joissa verojärjestelmä yhtiö-, henkilö- ja alv-veroineen ei ole kattava, kuten se länsimaissa on. 

Julkisuudessa on vedottu mm., ettei Saudi-Arabiassa tai Venäjällä kukaan voi mennä ja vallata öljykenttiä.  Haluammeko olla tällaisessa verrokkiryhmässä vai mieluummin vertautua esim. Norjaan, jossa malmiesiintymiä voidaan ”vallata” samalla periaatteella kuin Suomessa ja saada niihin siis omistusoikeus. Norjan ja Ruotsin kaivoslait ovat hyvin samanlaiset kuin Suomen. Öljy ei ole sopiva vertaus, eivätkä mainitut maat.

Suomi ei ole Kongo eikä Eldorado, mutta meillä on täydet mahdollisuudet sössiä itsemme kaivosteollisuuden Venezuelaksi, jonne kukaan ei halua investoida.


POKAT-asiantuntijaryhmä Kivi ja kaivannaiset
 

Sivu arviointi ja palaute