ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Kehitysaskeleita "Lake to sea" yhteyksien parantamiseksi Eurooppaan

Kehitysaskeleita "Lake to sea" yhteyksien parantamiseksi Eurooppaan

Vesiliikenne on yksi eniten hyödyntämätöntä potentiaalia omaavista logistiikan muodoista, kun tehdään kauppaa Itä-Suomesta Keski-Eurooppaan. Maantieteellistä saavutettavuutta olisi helppo taklata hyödyntämällä sisävesiverkostoja ja merikuljetuksia. Tänään Keski-Euroopan ydin ei ole liian kaukana Saimaastamme.

Saimaan kanavan rakentaminen avasi aikanaan loistavan vesitieportin Keski-Eurooppaan, mutta koko olemassaolonsa ajan se ei ole kyennyt lunastamaan niitä odotuksia ja visioita, joita sillä arveltiin olevan.

Arviolaskelmat Saimaan kanavan läpäisykyvystä ovat jo nykyisellään noin 5 miljoonaa tonnia rahtia vuositasolla, mutta parhaanakin laivauskautena on päästy tästä vain noin puoleen. Yleinen käyttöaste on vain noin 25 % luokkaa. Saimaan alueen noin kymmenen rahtisatamaa kykenevät helposti käsittelemään ne noin 3,3 alusta/vrk, jotka alueella tällä hetkellä liikennöivät.

Kyseessä on erittäin tehoton infrastruktuurin käyttö ja suoranainen resurssihukka. Vallitsevaa tilannetta ei voida pitää hyväksyttävänä.

Rahdin kasvupotentiaali on moninkertainen

Rahtipotentiaalia  Itä-Suomesta Saimaan vaikutusalueelta kuitenkin löytyy vuositasolla kokonaisuudessaan noin 25 miljoonaa tonnia, josta suurin osa muodostuu kuljetusintensiivisiltä teollisuuden aloilta kuten metsä- ja kaivannaisteollisuudesta.

Osa tämän tyyppisten alojen raaka-aineista ja tuotteista kulkevat kustannustehokkaasti jo nykyisellään Itä-Suomesta hyödyntäen vesistökuljetuksia kuljetusketjuissaan. Itä-Suomessa tapahtuvat teollisuuden investoinnit ovat kuitenkin tuomassa miljoonia rahtitonneja lisää kuljetettavaa alueella.

Täsmätoimilla siirto renkailta vesitiekuljetuksiin

Rahdin volyymien siirtyminen vesitiekuljetuksiin maakuljetusten sijaan vaatii kaikilta toimijoilta runsaasti panoksia ja muutoksia vallitseviin käytäntöihin sekä olosuhteisiin. Tärkeimpinä toimenpiteinä sisävesiliikenteelle voidaan pitää liikennekauden pidentämisen eteen tehtäviä konkreettisia toimia. Näitä ovat mm. Saimaan kanavan alaporttien uusiminen ja ensi talveksi Saimaalle saapuva jäänmurtoon suunniteltu irtokeula. Lisäksi toiveissa ovat suunnitelmat, jotka parantavat kuljetusmuodon kilpailukykyä. Näitä ovat mm. Saimaan kanavan sulkujen pidennys, vedenpinnan nosto, englanninkielen käyttö kommunikaatiossa ja etäluotsaus.

Myös kuljetusmuotoa rasittavat viranomaismaksut tulee pitää tasolla, joka ei estä siirtymistä kestävämpään kuljetusmuotoon kilpailtaessa muita kuljetusmuotoja vastaan. Yksi hyväksi havaittu ja taas viime vuosina käytetty toimintamalli on ollut perinteisten laivaajien sopimat yhteiskuljetukset laivojen ruumatilaa jakamalla. Kyseinen käytäntö soveltuu nykytilanteessa vain tiettyjen laivaajien irto- ja kappaletavaralastien yhdistelemiseen ja tulee tulevaisuudessakin perustumaan tuotteitaan ja raaka-aineita sisävesiltä kuljettavien laivaajien keskinäiseen sopimiseen.

Tarvitaan kuljetusmuotojen yhdistämistä


Jotta vesikuljetukset olisivat Suomessa mahdollisuus Euroopan tapaan suuremmalle määrälle kuljetustarpeen omaavia asiakkaita tulisi operaattoreiden palvelutarjonnan uudistua ja pitää sisällään pienempien ja harvoin kuljetettavien lastierien laivaamisen mahdollistamista esimerkiksi säännöllisen aikataulutetun konttilinjan ja projektikuljetuspalveluiden muodossa.

Itä-Suomen kuljetusmarkkinasta kiinnostuneiden varustamojen ja muiden kuljetuspalveluita tarjoavien yritysten olisikin syytä yhdistää yli kuljetusmuotorajojen toimintaansa ja näin tarjota ovelta ovelle tapahtuvia kontti- ja projektikuljetuspalveluita laivaajamäärän kasvattamiseksi sekä vesikuljetustietoisuuden lisäämiseksi.

Viime kädessä kyse on alueen omasta tahtotilasta vaikuttaa omaan saavutettavuuteensa, liikennejärjestelmän kestävyyteen ja liikenteestä aiheutuviin kustannuksiin. Tässä mielessä Itä-Suomella on käytössään kilpailuetu turvallisemman, kestävämmän ja ilmaston kannalta puhtaamman kuljetusmuodon kautta. Tätä mahdollisuutta tullaankin päästövähennykseen ja korjausvelkaan liittyvän keskustelun siivittämänä viemään vahvasti eteenpäin itäsuomalaisessa liikennemaisemassa.

Teksti: projektipäällikkö Jukka Hasu, Emma Extension -hanke

Sivu arviointi ja palaute