ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöllä vaikutetaan EU:n metsäsäädöksiin

Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöllä vaikutetaan EU:n metsäsäädöksiin

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat ottaneet metsiin liittyvän edunajamisen vakavasti, sillä EU:n valmisteilla olevat lukuisat säädökset tulisivat vaikuttamaan suoraan ja epäsuorasti alueittemme kehitysmahdollisuuksiin. Valmistelussa olevissa säädöksissä on paljon hyvää, mutta niiden ongelmana on kuitenkin liiallinen yksityiskohtaisuus ja sitovuus, joka heikentää – ja jopa poissulkee – alue- ja paikallistasolla toimeenpantavissa olevia ratkaisuja.

Metsällä ja sen eri käyttömuodoilla on maakunnassamme erityinen merkitys. Aluetaloutemme perustuu metsävarojemme kestävään käyttöön, metsäosaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista ja meillä pohjoiskarjalalaisilla on läheinen ja luonteva yhteys metsiin ja niiden tarjoamiin virkistys- ja vapaa-ajan harrastuksiin.

Metsät ja metsien käyttö on noussut vahvasti myös Euroopan unionin agendalle, vaikka EU:lla ei olekaan toimivaltaa metsäasioissa. EU lähestyy metsiä ilmasto- ja ympäristötoimivaltansa kautta. Tähän liittyy myös EU:n komission hyväksymä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal. Siihen perustuvat luonnon monimuotoisuutta, metsästrategiaa, maankäyttösektorin nieluja (LULUCF), uusiutuvaa energiaa ja  taksonomiaa koskeva EU:n valmistelu ja päätöksenteko etenee parhaillaan usealla rintamalla.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat ottaneet metsiin liittyvän edunajamisen vakavasti, sillä EU:n valmisteilla olevat lukuisat säädökset tulisivat vaikuttamaan suoraan ja epäsuorasti alueittemme kehitysmahdollisuuksiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien EU-toimistossa onkin priorisoitu vaikuttaminen näihin säädösvalmisteluihin.

EU:n ilmastoa ja kiertotalouden vahvistamista koskevat tavoitteet ovat Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien näkökulmasta kannatettavia ja hyviä. Metsätalous ja -teollisuus ovat aluetaloutemme vahvuuksia ja näiden vahvuuksiin pohjautuen alueet myös tuottavat uusia ratkaisuja ilmastohaasteisiin. Kokemuksemme mukaan EU:ssa valmistelussa olevissa säädöksissä ongelmana on kuitenkin liiallinen yksityiskohtaisuus ja sitovuus, joka heikentää – ja jopa poissulkee – alue- ja paikallistasolla toimeenpantavissa olevia ratkaisuja.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat linjanneet seuraavat näkökulmat, joiden kautta seurataan ja vaikutetaan valmisteltaviin ohjelmiin ja säädöksiin.

  • Ympäristön, talouden ja yhteiskunnan tarpeiden välinen tasapaino (kokonaiskestävyyden tavoite) tulee huomioida komission luonnon monimuotoisuuden kohentamistoimenpiteille asettamissa tavoitteissa. Komission näkökulma ei ole kokonaisvaltainen, vaan tällä hetkellä metsää koskevat tavoitteet keskittyvät paljolti ennallistamiseen, suojeluun ja metsittämiseen.
  • Valmisteltavina olevissa asioissa on noudatettava läheisyysperiaatetta ja nähtävä tavoitteiden toimeenpano monitasoisena: EU – jäsenvaltiot alueet ja paikallistaso. Toimeenpano ratkaisee tavoitteiden onnistumisen ja alueiden erilaisten olosuhteiden huomioon ottaminen vaatii riittävää liikkumavaraa.
  • Suomen metsälainsäädäntö, metsien käyttöön liittyvä pitkäaikainen tutkimus ja tietopohja sekä metsien käyttöön ja monimuotoisuuden huomioon ottaminen on kansainvälisesti korkeatasoista. Paikallisella tasolla metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa. Heidän tulee saada tehdä metsäänsä koskevat päätökset parhaan mahdollisen olemassa olevan tiedon perusteella ja kannustamalla omistajia tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin.
  • Fossiilisten raakaaineiden käytön vähentäminen on ilmastotoimenpiteissä ensisijainen tavoite. Puun käytön korvausvaikutuksen korostaminen on Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeää. Tässä on globaalisti katsottuna alueemme suurimmat mahdollisuudet ilmastohyötyjen tuottajana eli korvata fossiilisia raaka-aineista uusiutuvilla puuperäisillä tuotteilla metsien hiilinielun rinnalla.
  • Modernin biotalouden tavoittelemat korkean jalostusarvon tuotteet eivät ole kannattavia tai yksinkertaisesti mahdollisia tuottaa ilman koko jalostusketjua. Korkean volyymin sellutuotanto ja sahateollisuus ja niiden suurinvestoinnit ja alan uudistuminen on välttämätöntä. Suuri volyymi on edellytys sille, että syntyy tarvittava määrä erikoisjakeita jatkojalostettavaksi.

Metsien käyttöön liittyviin säädöksiin ja ohjelmiin vaikuttamista on tarpeen tehdä sekä EU-toimielinten suuntaan että myös kansallisesti. Tämä työ on aloitettu tapaamalla suomalaisia europarlamentaarikkoja, komission ja Suomen pysyvän edustuston edustajia sekä tuomalla esille Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien näkemyksiä myös Suomen valmistellessa kansallisia linjauksiaan. Nämä ovat liittyneet maankäyttösektorin nielutavoitteisiin (LULUCF), uusiutuvan energian direktiiviin (RED III), taksonomiaan sekä metsästrategiaan. Seuraamme luonnollisesti myös tulevaa EU-valmistelua ja reagoimme edellä kuvattujen näkökulmien kautta.

Vaikuttamisessa tarvitaan myös eurooppalaista yhteistyötä

Vaikuttamistyössä tarvitaan myös eurooppalaista alueiden välistä yhteistyötä. Olemmekin aktiivisesti mukana Euroopan metsäisten alueiden yhteistyössä ERIAFF-verkoston kautta. Verkostossa on mukana lisäksemme alueita mm. Ruotsista, Saksasta, Italiasta ja Espanjasta. On ollut hienoa havaita, että näillä eurooppalaisilla metsäisillä alueilla on monelta osin yhdenmukaisia tavoitteita. Verkoston kautta voidaankin laajentaa vaikuttamistamme.

Keskeistä on kuitenkin maakuntamme korkeatasoinen osaaminen, joka tunnustetaan niin Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa, kansallisesti kuin laajemminkin Euroopassa. Tiivis metsäosaajaverkostomme onkin aktiivisesti mukana tukemassa vaikuttamistyössä ja tuomassa osaamisensa käyttöön.

Pieni järvi metsän keskellä.

Lisätiedot

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute