ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Itä- ja Pohjois-Suomella on tärkeä rooli Euroopassa

Itä- ja Pohjois-Suomella on tärkeä rooli Euroopassa

Tiedotteen tekijöinä: Joensuun kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kokkolan kaupunki, Kuopion kaupunki, Mikkelin kaupunki, Oulun kaupunki ja Rovaniemen kaupunki

-----

Eurooppa koostuu hyvin erilaisista alueista – valtavista metropoleista, vilkkaista kaupungeista, eläväisestä maaseudusta ja harvaan asutuista alueista. EU tunnistaa kaikki alueet tärkeiksi ja edistää monin tavoin alueiden mahdollisuuksia antaa oma panoksensa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Edistäminen tarkoittaa ennen muuta rahoitusinstrumentteja, joita EU:lla on laaja skaala maanviljelystä työllisyyteen, kalastuksesta kaupunkikehitykseen ja huippututkimuksesta humanitääriseen työhön. Ne pohjautuvat unionin yhteiseen politiikkaan ja tarjoavat työkaluja yhteisten, eurooppalaisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Eurooppaa ja koko maailmaa koskevien suurten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä. Me Itä- ja Pohjois-Suomessa tunnistamme vastuumme osana Eurooppaa ja tuomme yhteiseen pöytään oman osaamisemme ja tarmomme maanosamme kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat harvaan asuttua aluetta, jossa on seitsemän keskuskaupunkia. Alueellamme tuloksia syntyy erityisesti vuorovaikutuksessa kaupunkien ja syrjäisempien alueiden välillä, alueemme ominaispiirteisiin nojaten. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset uudistavat alueemme osaamispohjaa tekemällä   huippututkimusta ja opetusta, joka näkyy työnä ja toimeliaisuutena myös alueemme harvaan asutuilla seuduilla.

Luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen tähtäävä osaaminen korkeakouluissamme yhdistettynä Itä- ja Pohjois-Suomen mittaviin raaka-aineresursseihin tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Valtaosa maamme luonnonvaroihin perustuvan vientiteollisuuden uusista avauksista on vireillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Joensuussa on metsäbiotaloudessa osaamista ja huippututkimusta, joka poikii investointeja koko Itä-Suomen alueelle. Kokkolan akkuosaaminen kannustaa jalostamaan kaivosteollisuuden tuottamat raaka-aineet kotimaassa ja Mikkelin EcoSairila on modernin vihreän teollisuuden keskus.

Alueemme edistää maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista monella muullakin sektorilla. Investoimalla Pyhännän ja Kajaanin välillä sijaitsevaan Piiparinmäen tuulivoimapuistoon Google lisää uusiutuvan energian tuottamista ja edistää teknologian kehittämistä. Kajaanin supertietokone kasvattaa paitsi Kainuun potentiaalia ja houkuttelevuutta, myös koko Itä-Suomen osaamista ja kilpailukykyä digitalisoituvassa maailmassa.

Oulun yliopistossa tehdään Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivatutkimusta 6G-teknologiassa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella fotoniikassa. Näemme paljon potentiaalia Rovaniemen ja koko Lapin vastuullisessa, alueemme ainutlaatuiseen luontoon perustuvassa matkailussa. Kuopion maailmanluokan terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaaminen vauhdittaa alan teknologia ja –palveluyritysten kasvua ja tuo uusia innovaatioita ja menetelmiä terveydenhuollon kehittämiseen.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa uskottavaan maanpuolustuskykyyn. On tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi pysyy asuttuna, ja siinä elinvoimaisilla, houkuttelevilla kaupunkiseuduilla on merkittävä rooli. Suomen itäraja on Euroopan Unionin pisin yhteinen rajavyöhyke Venäjän kanssa, ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on Suomen ja Venäjän välisestä noin 1 300 kilometrin maarajasta yli tuhat kilometriä.

Turvallisuuspolitiikan kulmakivi on myös yhteistyö. Me teemme aktiivista yhteistyötä Venäjän kanssa – EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan mukaisesti – täällä, missä se on luontevinta. Yhteistyömme ulottuu toki koko Barentsin alueella eli myös Norjan ja Ruotsin suuntaan, joiden kanssa jaamme valtakunnan rajan. EU kannustaa rahoitustyökaluillaan rajat ylittävään, tiiviiseen yhteistyöhön Euroopassa.

EU-komission rahoitusvälineet tukevat monen muun maanosamme alueen tavoin myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä. Alueemme käyttää varoja hyvin tehokkaasti ja tuloksellisesti, EU:n asetusten ja kansallisten suositusten mukaisesti. Esimerkiksi EU:n rakennerahastorahoituksella on rahoitettu infrastruktuuria (mm. 5G-testiverkko), joka on auttanut rahoituksen saamista tai isompiin verkostoihin pääsyä, minkä myötä on voitu tehdä korkeatasoista tutkimusta. Hyödyt ovat laajentuneet alueelliselta tasolta kansalliselle ja jopa EU-tasolle.

EU-komission keväällä julkaisemassa maaraportissa todetaan, että alueelliset kehittyneisyyserot ovat vähentyneet Suomessa, mutta ne ovat edelleen suuria erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kehitystä on siis saatu aikaan, mutta kehittämistä on edelleen jatkettava. Erityisen tärkeää on, että askeleita eteenpäin otetaan vuorovaikutuksessa keskuskaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tähän me Itä- ja Pohjois-Suomen keskuskaupungit sitoudumme jatkossakin.

 

Lisätiedot:

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, kari.karjalainen@joensuu.fi
Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen, jari.tolonen@kajaani.fi
Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila, stina.mattila@kokkola.fi
Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, jarmo.pirhonen@kuopio.fi
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen, timo.halonen@mikkeli.fi
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, paivi.laajala@ouka.fi
Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Sivu arviointi ja palaute