ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Ilmastoviisaus itää maakunnissa

Ilmastoviisaus itää maakunnissa

Miten ilmastotavoitteet vaikuttavat maakuntien tulevaisuuteen, saavutettavuuteen ja elinvoimaisuuteen? Aihetta käsiteltiin Pohjois-Karjalan valtuuskunnan ja maakuntaliiton yhteisessä seminaarissa keskeisten vaikuttajien ja ympäristöasiantuntijoiden voimin 13.2. Helsingissä.

Kuva: Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelinen, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri, Pohjois-Karjalan valtuuskunnan puheenjohtaja Seppo Honkapohja ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner keskustelivat seminaarin tauolla.

Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa pidetyn seminaarin avasi Pohjois-Karjalan valtuuskunnan puheenjohtaja, Suomen Pankin johtokunnassa kymmenisen vuotta vaikuttanut ekonomisti Seppo Honkapohja. Hän pohti, mitä koventuvat ilmastotavoitteet tarkoittavat varsinkin ihmisille ja elinkeinoille kaukana keskuksista. Honkapohja kiitteli sitä, että Pohjois-Karjalassa on tehty monia kasvihuonekaasuihin liittyviä tavoitepäätöksiä. Aktiivinen ote luo osaltaan edellytyksiä sille, miten tulevaisuudessa pärjätään.

Maakuntaliiton projektisuunnittelija Jukka Hasu kertoi kuutoskäytävän kehittämisestä osaksi kestävää, puhdasta ja rajat ylittävää eurooppalaista liikenneverkkoa. Kuutoskäytävä on Pohjois-Karjalan tärkein ja kehityspotentiaaliltaan kustannustehokkain tapa parantaa maakunnan saavutettavuutta Eurooppaan. Iso merkitys on myös multimodaalisuudella, eri liikennemuotojen yhdistämisellä.

Nesteen Uusiutuvat tuotteet liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala kysyi, mitä ratkaisuja yritysmaailmalla olisi tarjota päästöjen vähentämiseksi ja samalla etäisyyksistä aiheutuvan rasitteen lieventämiseksi. Yhtenä osaratkaisuna hän näki fossiilisten liikennepolttoaineiden korvaamisen uusiutuvilla polttoaineilla. Raskaan liikenteen osalta avainasemassa on uusiutuva diesel, jonka käyttö vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.

Johtaja Jukka Metsälä Gasumista alusti kaasun mahdollisuuksista liikenteen päästöjen vähentämisessä. Biokaasun käyttö on kiertotaloutta parhaimmillaan ja sen merkitys lisääntyy vauhdilla. Kaasun asema raskaassa liikenteessä kasvaa lähivuosina huomattavasti ja myös kuluttajat suosivat liikkumismuotoja, joilla voidaan tehokkaasti alentaa päästökertymää.

Onko pitkistä etäisyyksistä tulossa pelkästään rasite, vai voisiko alueilla olla annettavaa ilmastotavoitteisiin vastattaessa?

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner muistutti, että maakunnilla on keskeinen rooli talouden edellytysten rakentamisessa - tämä koskee myös liikenteeseen liittyviä ratkaisuja. Suomessa välimatkat ovat pitkiä ja myös tavarat kulkevat pitkälti kumipyörillä. Järjestelmä on rakennettu pääasiassa tieliikenteen ja perinteisten polttoaineiden käytön varaan, mutta malli on muuttumassa radikaalisti. Uusi teknologia ja liikennepalvelut mahdollistavat liikkumisen tapojen muuttumisen. Teknologiaan ja alan osaamiseen panostavilla mailla on parhaat edellytykset menestyä uusiutuvilla energiamarkkinoilla. Suomi on muutoksessa vahvoilla ja alueilla on oma roolinsa, liikenteen päästövähennyskeinot voidaan nähdä myös kilpailukykytekijöinä. Markkinat ja mahdollisuudet ovat erittäin suuret ja osaaminen voidaan valjastaa merkittäväksi vientituotteeksi.

Seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin, onko väestön keskittäminen kasvukeskuksiin tie Suomen onneen, vai voiko olla olemassa ilmastoystävällistä aluepolitiikkaa. Vastauksia haettiin myös siihen, mitä keinoja on olemassa Suomen ikääntyneen, keski-iältään peräti 12-vuotiaan autokannan uusiutumisen nopeuttamiseen. Panelistit esittivät näkemyksiään siitä, millainen olisi tulevaisuuden älykäs ja vähähiilinen liikennejärjestelmä Pohjois-Karjalassa tai koko Suomessa. Yhtä yksittäistä patenttiratkaisua ei löytynyt, mutta toisaalta se myös tarkoittaa, että sijaa on monenlaisille toimijoille ja toimenpiteille - niin poliittisille päätöksille, tutkimukselle kuin elinkeinoelämän uusille ratkaisuillekin.

Seminaarin järjestivät Pohjois-Karjalan valtuuskunta ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan valtuuskunta on 1960-luvun alussa toimintansa aloittanut edunvalvonnallinen organisaatio, jonka perustajana oli aikoinaan maakuntaliiton ohella Helsingin yliopiston karjalainen osakunta. Toiminnassa on ollut mukana paljon Helsingissä opiskelleita pohjoiskarjalaislähtöisiä henkilöitä, joista suuri osa on nykyisiä lähinnä pääkaupunkiseudulla vaikuttavia ulkopohjoiskarjalaisia.

Valtuuskunnan tavoitteena on koota valtakunnallisia vaikuttajia kaikilta elämänaloilta edistämään Pohjois-Karjalan maakunnan asioita. Yksi ensimmäisiä merkittäviä tavoitteita aikoinaan oli oman korkeakoulun saaminen Pohjois-Karjalaan. Valtuuskunnan nykyinen puheenjohtaja on Seppo Honkapohja, edellinen puheenjohtaja oli korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg.

 

Lisätiedot:

Anniina Kontiokorpi, projektipäällikkö, p. 0504144816, anniina.kontiokorpi@pohjois-karjala.fi

Kimmo Niiranen, maakunta-asiamies, p. 0400529479, kimmo.niiranen@pohjois-karjala.fi

Sivu arviointi ja palaute