Pohjois-Karjala on maakunta, jossa yhdistyvät pitkät välimatkat, lähes koko maan vanhin autokanta ja pienituloisin väestö, joten siirtyminen vähäpäästöisiin ajoneuvoihin ei tapahdu käden käänteessä.

-    Mikäli samaan aikaan korotetaan polttoaineen hintaa, niin vaarana on liikenneköyhyyden lisääntyminen, mikä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa kotitalouksien tuloista kuluu välttämättömään liikkumiseen. Pahimmassa tapauksessa ihmiset joutuvat pakosta muuttamaan asuinpaikkaansa, sanoo liikenneasiantuntija Jyrki Suorsa Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Suorsan mukaan erilaisia muuntotukia uusiutuviin tai vähäpäästöisiin polttoaineisiin siirtymisiin tulisikin suunnata sinne, missä liikkumiselle ei tulevaisuudessakaan ole muita vaihtoehtoja kuin henkilöautoilu.

-    Tähän pyrimme vaikuttamaan muun muassa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintatyössä.

Pohjois-Karjalan liikennekysely 2020 valmistui

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teki helmikuussa kyselyn liikkumisesta nyt ja tulevaisuudessa. Kyselyllä pyrittiin selvittämään erityisesti maaseudun ja taajamissa asuvien eroja liikkumisessa sekä ilmastonmuutoksen vaatimien päästövähennystavoitteiden vaikutusta liikkumistottumuksiin. Kyselyyn vastasi 617 henkilöä. Avoimia kommentteja tuli 227 kappaletta.

Vastaajista 52,5 prosenttia asui taajamassa ja loput haja-asutusalueella. Henkilöauto oli selvästi käytetyin liikkumismuoto työ- ja asiointiliikenteessä. Noin 85 prosenttia vastaajista autoili töihin ja muille asioille. Kävellen tai polkupyörällä näitä matkoja taittoi runsas kolmannes. Linja-autoa käytti noin 15 prosenttia vastaajista. Henkilöautolla kimppakyydillä tai junalla kulki kullakin vajaa kymmenesosa vastaajista. Kuntien tarjoama asiointiliikenne oli tuntematon palvelu monille.

Viidennes vastaajista oli erittäin huolissaan ilmastomuutoksesta. Hieman useampi kuin joka kymmenes oli hyvin vähän huolissaan ilmastonmuutoksesta. Puolet vastaajista olivat halukkaita vähentämään jonkin verran (35,4 %) tai merkittävästi (14,5 %) autoiluaan ilmastonmuutoksen takia.

Vastaajista 41 prosenttia arvioi, että bensiini ja diesel säilyvät kymmenen vuoden päästä suurimpana yksittäisenä henkilöauton käyttövoimana. Hybridiautoja ennakoi ajavansa useampi kuin joka neljäs. Täyssähköllä tai kaasulla kulkevaa autoa uskoi käyttävänsä kumpaakin vajaa kymmenesosa.

Vajaa kolmannes vastaajista koki, että polttoaineen hinta on ns. kipurajalla eli kallistuminen aiheuttaisi kohtuuttomia vaikutuksia liikkumiselle. Tämä huoli korostui haja-asutusalueilla asuvien vastauksissa.

Henkilöauton käyttövoimilla myönnettävät muuntotuet liikennekaasu- ja Flexifuel-muunnoksille olivat tuttuja noin joka neljännelle. Valtaosa vastaajista ei edes harkitse muuttavansa nykyisen ajoneuvonsa käyttövoimaa.