ajankohtaista pääkuva

Navigaatiovalikko

Ajankohtaista

angle-left Ajankohtaisista koronatoimista kokka kohti Saimaa-ilmiötä

Ajankohtaisista koronatoimista kokka kohti Saimaa-ilmiötä

Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen historian ensimmäisessä etäkokouksessa oli paljon ajankohtaista ja tulevaisuuteen luotaavaa asiaa, mutta verkko ei ylikuormittunut.

Maakuntasalissa kolme henkilöä, tietokoneen ruudulla lisää.

Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen kokous pidettiin korona-ajan mukaisesti etäkokouksena maanantaina 27.4. Hallituksen jäsenet allekirjoittivat sähköisesti vuoden 2019 tilinpäätöksen, joka on 150 652,54 euroa alijäämäinen. Maakuntavaltuusto käsittelee tilinpäätöksen seuraavassa kokouksessaan, jonka ajankohta on vielä avoin vallitsevan tilanteen takia.

Maakuntahallitukselle annettiin tilannekatsaus maakuntaliiton toiminnasta korona-ajassa. Maakuntaliitto on pystynyt hoitamaan tehtävänsä myös poikkeusoloissa. Maakuntaliitto on valmistelemassa yhdessä mm. elinkeinoelämän järjestöjen, elinkeinoyhtiöiden ja kuntajohtajien kanssa erillistä selviytymissuunnitelmaa koronatilanteesta toipumiseen.

Liiton ajankohtaisista koronatoimista maakuntahallitus hyväksyi EAKR-rahoitushakemuksen hankkeelle, jolla turvataan yritysten toimintaedellytyksiä. Hakemus käsiteltiin kiireellisessä menettelyssä jo huhtikuun alussa. Hankkeen EAKR- ja valtion rahoitusosuus on 240 000 euroa. Vuoden 2020 loppuun kestävän hankkeen toteuttavat Business Joensuu Oy, Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy KETI, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy PIKES ja Lieksan kehitys Oy Lieke. Hankkeen avulla yrityksiä autetaan mm. löytämään rahoituskanavat ja kehittämään liiketoimintaa.

 

Valtion toimintojen alueellistaminen

Valtiovarainministeriön alueellistamisen koordinaatioryhmä (AKR) on pyytänyt maakuntien liitoilta esityksiä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta tai vahvistamisesta maakuntiensa alueelle.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää tärkeimpinä maakunnan osaamis- ja toimintokeskittymiä tukevina alueellistamistoimenpiteinä:

  1. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen.
  2. Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen.
  3. Kansaneläkelaitoksen (Kela) Pohjois-Karjalan toimintojen ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä.
  4. Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimintojen vahvistaminen ja monipuolistaminen.
  5. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mineraalitekniikan laboratorion kehittäminen Outokummussa.
  6. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimintojen vahvistaminen Joensuussa.
  7. Verohallinnon paikasta riippumattomat toiminnot.
  8. Metsähallituksen toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa, pysyvä toimipiste/projektitoimisto.
  9. Puhelinpalveluiden ja sähköisen asioinnin tehtävien alueellistaminen.
  10. Terveyden edistämiseen liittyvät valtion toiminnot yhteistyössä Siun Soten kanssa (mm. THL:n toiminnot).

Maakuntaliitto pitää valtion toimintojen alueellistamisen jatkamista välttämättömänä. Toimenpiteitä tulee kohdistaa alueille, joilla on jo toimintoon liittyvää osaamista. Pohjois-Karjalassa on hyvät mahdollisuudet järjestää eri alojen koulutusta ja siten turvata osaavan työvoiman saatavuus maakunnan vahvoille toimialoille.

- Vuosia maan korkeimpana pysytelleeseen työttömyystilanteeseen ovat osaltaan vaikuttaneet valtion toimenpiteet. PohjoisKarjalan Prikaatin, Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen ja vastaanottokeskusten lakkautukset, rajavartiolaitoksen henkilöstövähennykset ja -siirrot, muut turvallisuusviranomaisten resursseja koskevat leikkaukset sekä koulutussektorille kohdennetut mittavat säästöt ovat esimerkkejä päätöksistä, jotka ovat suoraan tai välillisesti merkinneet satojen työpaikkojen katoamista Pohjois-Karjalasta. Valtion työpaikkojen kokonaismäärä väheni Pohjois-Karjalassa Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustamisesta huolimatta vuosina 2010–2017 noin 470 työpaikalla eli 11,6 %, lausunnossa todetaan.

 

Lisää rahaa päällystystöihin ja siltojen korjaamiseen

Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Tommi Huttunen antoi maakuntahallitukselle tilannekatsauksen Pohjois-Karjalan liikenteen ja tienpidon suunnitelmasta sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman etenemisestä.

Eduskunta osoitti väylänpidon rahoitukseen 300 miljoonan euron korotuksen vuodelle 2020. Lisärahoituksen myötä myös Itä-Suomessa pystytään tekemään töitä maanteiden korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi edellisvuosia paremmin. Esimerkiksi päällysteitä voidaan uusia merkittävästi edellisvuotta enemmän.

Alustavan liikenneväylien parantamissuunnitelman 2020–2022 mukaan Pohjois-Karjalassa rakennetaan mm. kevyen liikenteen väylää Vanhan Nurmeksentien varteen Kontiolahdelle, tehdään liittymäjärjestelyitä Puhoksen kohdalla Kiteellä ja parannetaan Pitkänmäentien liittymän parantaminen Nurmeksessa. Tänä vuonna aloitetaan siltojen korjausurakat Nurmeksessa (Aronsalmi), Joensuussa (Siilaisen putkisilta) ja Polvijärvellä (Säynejoen ja Lahnapuron putkisillat).

Maakunnan kannalta keskeinen strategiatyö eli Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2030 laadinta on hyvässä vauhdissa. Suunnitelma tukee elinkeinoelämän kehittymistä ja tarjoaa kestävän liikkumisen mahdollisuuden kaikille asuinpaikasta riippumatta. Haaste on kova, koska liikenteen päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Joensuun kaupunkiseudulla keskeisten palveluiden ja työpaikkojen tulisi olla saavutettavissa kestävillä kulkutavoilla. Haja-asutusalueilla tulee kiinnittää huomiota tiestön kunnossapitoon ja tukea vähäpäästöisten henkilöautojen käyttöä.

Maakuntahallitus hyväksyi seudullisen liikennejärjestelmätyön aiesopimukset vuoteen 2021 saakka. Nämä ovat yhteisiä näkemyksiä Joensuun seudun, Pielisen Karjalan seudun ja Keski-Karjalan seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteistä.

 

Valtiolta 240 000 euroa maakuntaliitolle elinvoimatyöhön

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle tälle vuodelle 240 000 euron määrärahan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen.

Maakuntahallitus hyväksyi määrärahan käytön linjaukset. Painoarvo on hankkeilla, joilla voidaan hillitä koronvirusepidemian haitallisia vaikutuksia. Tukea voi hakea jatkuvasti ja sitä voidaan myöntää esim. kunnille, yhdistyksille ja järjestöille, koulutusorganisaatioille ja yrityspalveluorganisaatioille. Maakuntaliitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

 

Kestävä ja elinvoimainen Pohjois-Karjala

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet 2020–2030. Valtakunnallinen aluekehittämispäätös on keskeisin tausta-asiakirja maakuntaohjelma POKAT 2025:ssa, jossa linjataan, miten päätöstä toteutetaan Pohjois-Karjalan toimintaympäristössä.

Aluekehittämispäätöksen painopisteitä ja strategisia nostoja ovat mm. ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet sekä eriarvoistumisen ehkäisy.

 

Pohjois-Karjalaa markkinoidaan kansainvälisille osaajille

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osallistuu Become Karelian! – Work and live in North Karelia -hankkeeseen. Hanke kuuluu valtakunnalliseen Kokka kohti Suomea - kokonaisuuteen, jonka rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Pohjois-Karjalasta hankkeessa on mukana Business Joensuu Oy ja Joensuun kaupunki.

Maakuntaliiton roolina on tuottaa englanninkielistä markkinointimateriaalia kansainväliseen rekrytointiin. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 537 731 euroa, josta maakuntaliiton osuus on 97 400 euroa. Hankkeen kesto on 1.4.2020–1.3.2022.

 

Saimaa-ilmiö etenee

Mutta mitä maakuntahallitus päätti Saimaa-ilmiö 2026 -hausta? Siitä on oma uutinen täällä.


 

 

Hallituksen hybridikokous, ihmisiä Teamsissa ja maakuntasalissa.

Ajankohtaista somejako

Sivu arviointi ja palaute