UKK pääkuva

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Milloin tapahtuu järjestäjän ja tuotannon roolien selkiytys ja suunnittelu?

Erityisesti sote- ja kasvupalvelujen osalta järjestäjän tehtävien selvittely ja kokonaisuuden hahmottaminen on aloitettu myös valtakunnan tasolla ja järjestäjän käsikirjan luonnos valmistunee helmikuussa. Siinä on tarkoitus selvittää lainsäädäntöä tarkemmin järjestäjän tehtäviä.

Missä vaiheessa maakunnan organisaation muodostuminen on tiedossa? Ja se, mihin hankinnat kuuluvat, tuottajalle vai järjestäjälle?

Uuden maakunnan rakenteita ja organisaatioita aletaan luonnostelemaan keväällä 2018. Niistä päättää vasta uusi maakuntavaltuusto.

Suurin osa hankinnoista kuuluu tuottajalle, mutta kysymykseen pystyy vastaamaan tarkemmin vasta, kun lakiesitykset on hyväksytty. Erityisesti kasvupalvelujen osalta on vielä paljon kysymysmerkkejä.

Ollaanko rakentamassa aidosti uutta organisaatiota vai onko maakunta vain maakunnallisen kuntayhtymän jatke?

Maakuntaliitto, kuten myös Siun soten kuntayhtymä, ELY-keskus, TE-toimisto ja AVI lakkaavat olemasta ja maakunta on ihan uusi organisaatio, joka ei peri johtoaan suoraan mistään olemassa olevasta organisaatiosta.

Miten parhaiten voimme hyödyntää seuraavan ohjelmakauden EU-rahoituksen ja miten organisaatio voi tukea tätä tavoitetta?

Itä- ja Pohjois-Suomi tekevät yhdessä yhteistä edunvalvontaa, jotta seuraavan ohjelmakauden rahoitus olisi mahdollisimman suuri. Maakunta rahoittaa lukuisia hankkeita. Mitä fiksuman strategian luomme ja mitä paremmin pystymme valitsemaan parhaimmat ja vaikuttavimmat hankkeet, sitä paremmin maakunnalla menee.

Lähdetäänkö maakuntahallintoa rakentamaan niin, että kuntien toiminnot liitetään maakuntaliiton toimintaan ja ELY-keskusten toiminnot samoin maakuntaliiton toimintaan vai lähdetäänkö tekemään yhdessä maakuntahallintoa? Tähänastisten kokemusten mukaan yhdistämistilanteissa on toimittu aina "voittajan" ehdoin eli sen ehdoin, mistä organisaatiosta päälliköt tulevat.

Maakuntaliitto, kuten myös Siun soten kuntayhtymä, ELY-keskus, TE-toimisto ja AVI lakkaavat olemasta ja maakunta on ihan uusi organisaatio, joka ei peri johtoaan suoraan mistään olemassa olevasta organisaatiosta.

Missä vaiheessa ja mikä taho valmistelee organisaatiomallia tulevaan maakuntaan ja miten valmisteluun voi maakunnan tuleva henkilöstö vaikuttaa?

VATE (väliaikainen valmisteleva toimielin) ja sen ohjauksessa toimiva valmistelutiimi on aloittanut valmistelun tämän vuoden alussa ja luonnoksia käsitellään varmaan myös poliittisessa ohjausryhmässä loppukeväästä, vaikkakin organisaatiosta päättää vasta maakuntavaalien jälkeen uusi maakuntavaltuusto. Toimintamalliryhmät antavat omia näkemyksiään ja valmistelun edetessä myös henkilöstöryhmä voi osallistua.

Missä vaiheessa on maakunnan digistrategia? Jos se on osana muita strategioita, miten se siellä näkyy?

Maakunnan digitaalisten palvelujen työryhmä on keväällä 2017 laatinut digitaalisten palvelujen toimintasuunnitelman, jonka kehityskohteet tulevat hyväksytyksi maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun päättävissä elimissä (vate, koordinaatioryhmä, siun sote). Toimintasuunnitelmasta tullaan tiedottamaan myöhemmin erikseen ja sen kehityskohteita on alettu viemään valmistelussa eteenpäin. Toimintasuunnitelman pääkohdat ovat YHTEYDENSAANTI, TIEDOLLA JOHTAMINEN, AVOIN DATA, YHDENVERTAINEN SAATAVUUS, DIGIOSAAMISEN VARMISTAMINEN. Varsinainen tuleva digistrategia tultaneen sisällyttämään osaksi tulevaa maakuntastrategiaa.

Maakunnat on velvoitettu sopimaan yhteistyöalueista ja yhteistyöalueiden määrä on sidottu säädöksin. Voiko maakunta velvoittaa yhteistyöalueen sisällä henkilöstön sijoittamisen oman maakunnan alueelle vai onko maakunta ainoastaan velvoitettu maksamaan toiselle maakunnalle yhteistyöalueen henkilöstön palkat ja muut tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut?

Lähtökohta on, että maakunnat sopivat keskenään yhteistyöstä ja yhteistyön muodoista ja käytännöistä. Maakuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muotoja olisivat yhteinen toimielin, yhteinen virka ja sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta.

Voiko yhteistyöalueita olla tehtävästä riippuen useita, esimerkiksi alueiden käytössä kaksi maakuntaa (Kainuu+Pohjois-Karjala), tienpidossa kolme maakuntaa (Kymenlaakso+Etelä-Karjala+Pohjois-Karjala), kala-ja vesitaloudessa neljä maakuntaa (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi) vai pitääkö yhteistyöalueen olla aina sama kaikissa tehtävissä vai onko yhteistyö jo sidottu etukäteen nykyisiin ELY-keskusten määrittelemiin yhteistyöalueisiin.

Maakuntien pakollisesta yhteistoiminnasta säädettäisiin niiden tehtäviä koskevassa erityislainsäädännössä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun laissa on säännöksiä tällaisesta pakollisesta yhteistoiminnasta. Lisäksi maakunnat voivat myös ihan vapaaehtoisesti sopia, miten yhteistyötä tehdään. Tienpidossa voi olla useampi maakunta kuin nykyisin. Myös vesi- ja kala-asioissa yhteistyöalueena voi toimia esimerkiksi Vuoksen vesistöalue. Yhteistyö ei ole sidottu nykyisiin yhteistyöalueisiin.

Milloin määritellään toimipisteet ja työpaikat?

Toimipisteet ja työpaikat täsmentyvät organisaation rakentamisen myötä pitkälti vuoden 2019 aikana. 

Miten muutos vaikuttaa palkkaukseen tai lomiin?

Välittömiä vaikutuksia palkkaan tai lomiin ei ole, koska maakuntaa siirrytään vanhoina työntekijöinä entisin sopimuksin. Palkka voi muuttua, jos tehtävät olennaisesti muuttuvat.

Minne TE-toimiston työntekijät siirtyvät työskentelemään?

Maakuntaan. Tarkempi sijoittuminen konsernirakenteessa täsmentyy vuoden 2019 aikana.

Muuttuuko Siun soten nykyinen organisaatio ja miten?

Siun sote on nykyisin koko maakunnan alueella sekä sote-palvelujen järjestäjä että tuottaja. 1.1.2021 alkaen maakunnalla on palvelujen järjestämisvastuu ja Siun sote on merkittävin palvelujen tuottaja, jonka rinnalla tulee todennäköisesti olemaan myös yksityisiä palvelun tuottajia, kuten sote-keskuksia. Suurin osa Siun soten liikelaitoksesta ei toimi kilpailluilla markkinoilla, ja se kokonaisuus on varmaan hyvin nykyisenlainen. Markkinoilla toimivissa osissa oletan tapahtuvan muutoksia. Siun sote suurimpana maakunnan palvelujen tuottajana joutuu pohtimaan näitä ratkaisuja kunhan lait on hyväksytty ja asioista tiedetään tarkemmin.

Millä tavoin monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelujen säilyminen tullaan huomioimaan / varmistamaan maakuntauudistuksessa?

Valmistelussa olevan lainsäädännön henki on, että asiakkuusprosessien tulee olla mahdollisimman ehyitä ja sujuvia ja erityinen huomio tulee kiinnittää heikossa asemassa olevien asiakasryhmien palveluiden integraation toteutumiseen. Maakunnan vastuulla on varmistaa erilaisia keinoja käyttäen (mm. sopimusohjaukselliset keinot, valvonta) palveluja tuottavien organisaatioiden yhteistyö asiakkuusprosessien osalta.

Miten tulevassa maakunnassa tullaan järjestämään monialaista yhteispalvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelut, jotka tarvitsevat tiivistä verkostotyötä, usein rinnakkain ja lomittain kulkevia kuntoutuspalveluja, prosessimaista, pitkäkestoista kannattelevaa ja räätälöityä palvelua? Jos ko. palvelu ulkoistetaan yksityisten palvelujen tuottajilta hankittaviksi, kuka ko. asiakkaiden palvelujen tarpeet arvioi?

Valmistelussa olevan lainsäädännön henki on, että asiakkuusprosessien tulee olla mahdollisimman ehyitä ja sujuvia ja erityinen huomio tulee kiinnittää heikossa asemassa olevien asiakasryhmien palveluiden integraation toteutumiseen. Maakunnan vastuulla on varmistaa erilaisia keinoja käyttäen (mm. sopimusohjaukselliset keinot, valvonta) palveluja tuottavien organisaatioiden yhteistyö asiakkuusprosessien osalta.

Monialaisen palvelun tulevaisuus?

Hyviä, asiakkuusprosessien integroitumista tukevia toimintamalleja tarvitaan tulevaisuudessakin.

Miten maakunnassa on ajateltu työttömien terveyspalvelujen järjestäminen/niihin ohjaaminen? Vaikuttaako uudistus ammatillisen kuntoutuksen palveluihin?

Valmistelussa olevan lainsäädännön mukaan työttömien terveyspalveluiden toteutus tapahtuu sote keskuksissa. Siitä miten yksilötasolla ohjaus toteutetaan tullaan miettimään yhdessä TE-hallinnon ja Siun soten sote-ammattilaisten kesken. Tietoa siitä vaikuttaako uudistus ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ei ole.

Sivu arviointi ja palaute