ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left THL-arvio: Sote-palvelut Pohjois-Karjalassa

THL-arvio: Sote-palvelut Pohjois-Karjalassa

THL-arvio: Sote-palvelut Pohjois-Karjalassa

THL on koonnut sote-tietopohjan ja laatinut asiantuntija-arvion siitä, miten maakunnissa suoriudutaan sote-palvelujen järjestämisestä. Arvioinnissa käytettiin uusimpia saatavilla olevia kansallisia tietolähteitä, maakuntien suunnittelussaan käyttämiä dokumentteja sekä valvontaviranomaisten harjoitusta varten laatimia raportteja. Arvioinnin aikana on tehty tiiviistä yhteistyötä maakunnan asiantuntijoiden kanssa.

Arvioinnissa esitetyt tiedot ovat suuntaa-antavia ja osa arvioinnissa käytetystä tiedosta on vuodelta 2016. THL:ssä käynnissä olevassa sote-tietopohjan kehitystyössä tavoitellaan tietoa, jolla maakuntien suoriutumista järjestämistehtävästä voidaan arvioida ajantasaisesti ja luotettavasti. Maakuntien suoriutumista verrattiin muihin maakuntiin ja koko maahan. Arviointi nosti esiin suuren joukon havaintoja, joista on raportoitu erityisesti sellaiset, jotka maakunnassa poikkesivat maan keskimääräisistä arvoista.

--

Tiivistelmä arviosta

Pohjois-Karjala on harvaan asuttu maakunta, jossa 1.1.2017 perustettu Siun sote vastaa maakunnallisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. ICT-järjestelmät ovat pitkälti yhtenäistettyjä ja mahdollistavat tehokkaan raportoinnin ja tiedolla johtamisen. Alueella on käynnissä merkittäviä sote-infrastruktuurin investointeja ja nykyisten toimitilojen saneerauksia.

Alueen väestö on keskimääräistä ikääntyneempää ja väestökehitys hieman vähenevä. Yleinen työttömyysaste ja rakennetyöttömyys ovat maan korkeimpia, nuorisotyöttömyys maan toiseksi suurinta. Taloudellinen huoltosuhde on maan korkein. Sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus ovat keskimääräistä suurempaa. Mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisten sairauksien esiintyvyys on korkea.

Kustannusten kehitys hallinnassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot ovat pienemmät kuin maassa keskimäärin. Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus on maakuntien toiseksi paras. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on keskimääräistä pienempi. Valtakunnallisesti korkeat reseptilääk- keiden ja sairaanhoitomatkojen kustannukset lisäävät kuitenkin kustannuspainetta.

Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastopotilaita ja hoitojaksoja on väestöön suhteutettuna keskimääräistä enemmän, mutta hoitojaksojen keskimääräinen hoitoaika on maan lyhimpiä. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja on asukaslukuun suhteutettuna eniten koko maassa, sepelvaltimoiden pallolaajennuksia tehdään runsaasti. Hoidon laatua kuvaavien toimenpiteen jälkeisten verenmyrkytysten ja kirurgisen ja muun lääketieteellisen hoidon komplikaatioiden osuudet hoitojaksoista ovat maan pienimpiä. Erikoissairaanhoidon kiireetöntä hoitoa yli puoli vuotta odottaneita on vähän, mutta hoitoa joutuu odottamaan keskimääräistä pidempään.

Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä on väkilukuun suhteutettuna maan eniten. 75 vuotta täyttäneillä on vastaavan ikäiseen väestöön suhteutettuja erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä maan toiseksi eniten. Pohjois-Karjalan keskussairaalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen kirjaa- miskäytännöt nostavat osin erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien ma?ärää.

Perusterveydenhuollossa lääkäripulaa

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäri- ja hoitajakäyntejä on väestön tarpeeseen nähden huomattavasti vähemmän kuin maassa keskimäärin. Asukkailla on myös eniten koko maassa kokemuksia riittämättömistä lääkäripalveluista. Kiireettömään hoitoon lääkärin avosairaanhoidon vastaanotolle pääsee kuitenkin lain mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Suun terveydenhuollon hammaslääkäripalveluissa on maan eniten kokemuksia riittämättömästä palvelujen saatavuudesta. Pohjois-Karjalassa oli lokakuussa 2017 hoitoon pääsyä hammaslääkärin kiireettömälle perusterveydenhuollon vastaanottokäynnille yli kolme viikkoa odottaneita eniten maakunnista. Hyte-toiminnan suunnittelu ja kehittäminen etenevät maakunnan poikkihallinnollisen hyvinvointiryhmän johdolla. Eri-ikäisten väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyö on alueella aktiivista.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on pulaa erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreistä, mutta myös sosiaalityöntekijöistä. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit aloitetaan maan heikoiten lakisääteisen 7 arkipäivän kuluessa ja yli 25 prosenttia palvelutarpeen arvioinneista ei valmistu kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Lastensuojelussa avohuollon palvelujen käyttö on keskimääräistä selvästi vähäisempää. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on puolestaan keskimääräistä selvästi enemmän.

Ikääntyneiden laitoshoito on Pohjois-Karjalassa lakkautettu, mutta tehostettua palveluasumista ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa käytetään keskimääräistä enemmän. Perusterveydenhuollon laskennallisia sairaansijoja on alueella maan kolmanneksi eniten. 75 vuotta täyttäneitä omaishoidon tuella hoidettavia on alle valtakunnallisen tavoitetason ja 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksista kodinhoitoapua saaneiden osuus on maan pienimpiä.

Intensiivisen kotihoidon, käyntejä 90 kertaa tai enemmän kuukaudessa, 75 vuotta täyttäneitä asiakkaita on alueella suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön maan toiseksi eniten.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden osuus on alueella maan korkein. Alueen vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen kustannukset ovat valtakunnallisesti korkeat.

Lue arvio kokonaisuudessaan

 

Sivu arviointi ja palaute