ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Mitä Pohjois-Karjalalle jää jos lait kaatuvat eduskunnassa

Mitä Pohjois-Karjalalle jää jos lait kaatuvat eduskunnassa

Pohjois-Karjalassa maakunta- ja sote-uudistusta on valmisteltu erillisen tiimin voimin jo reilun vuoden ajan. Koostimme äskettäin listan toimenpiteistä ja asioista, joista näkemyksemme mukaan on hyötyä, vaikka maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lait kaatuisivatkin eduskunnassa.

Absoluuttiseen tarkkuuteen listassa ei toki päästä, mutta uudistustyön myötä monia asioita on sysätty liikkeelle ja vaikka uudistustyö loppuisi, niin oheiset asiat etenevät kuitenkin - osa nopeammin, osa hitaammin.

On myös tärkeää muistaa, että uudistuksen rakennusvaihe on myös tuonut monet toimijat yhteen ja on nähty tarvetta kehittää asioita yhdessä jatkossa joka tapauksessa.

Sotessa etujoukoissa


Pohjois-Karjala oli ensimmäisiä maakuntia, joka kokosi kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen. Siun sote käynnistyi vuoden 2017 alussa, ja sosiaali- ja terveyspalvelut, keskussairaala, pelastuslaitos ja ympäristöterveys ovat nyt yhdessä paketissa.

Jos sote-uudistus kaatuisi, niin suurella todennäköisyydellä Siun soten toiminta jatkuisi pitkälti nykyisellään. Nyt tehdyillä toimenpiteillä on kuitenkin jo nostettu Siun soten kilpailukykyä ja valmiutta.

Siun soteen liittyen on tehty koko maakunnan kattava palveluverkkoselvitys ja erikoissairaanhoidon liiketoimintasuunnitelma. Työn alla ovat myös mm. sote-keskusten palvelumuotoilu, asiakaspalautteen hyödyntäminen ja rahoitusmallien kehittäminen. Kaikki nämä hyödyntävät erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen asiakaskokemuksen ja vaikuttavan toiminnan parantumista.

Tällä hetkellä erikoissairaanhoito on menossa kohti uutta kilpailutilannetta, jossa meidän on mahdollisimman hyvin turvattava erikoissairaanhoidon kattavat palvelut Pohjois-Karjalassa.

Lisäksi on luotu työkaluja, jotka edistävät sote-järjestäjän tehokasta toimintaa eli tiedolla johtamista. Pohjois-Karjala on Suomessa kärkipäässä sote-alan digitaalisoinnissa, mutta myös siinä, kuinka sote-tietoa kootaan, analysoidaan ja visualisoidaan päätöksenteon tueksi.

Tukipalvelut perattu tarkkaan

Tukipalvelujen järjestämisen suurta kokonaisuutta on Pohjois-Karjalassa perattu erittäin tarkkaan ja onnistuneestikin. Tukipalveluja ovat mm. ICT, taloushallinto, hankinnat, logistiikka (tavara ja henkilö) sekä ruoka- ja siivouspalvelut.

Jo pelkästään logistiikan kokonaiskustannus Pohjois-Karjalassa on n. 70 miljoonaa euroa vuosittain, mistä olisi uusilla toimintatavoilla mahdollista nipistää merkittävä osa pois. YTA-alueen logistiikkaselvitys on jo tehty ja lisäksi piakkoin käynnistetään toinen kattava logistiikkaselvitys, jossa käydään kaikkien kuntien tilanne ja suunnitelmat läpi. Selvitysten pohjalta tehdään sitten myöhemmin päätöksiä – ja tarpeellisia muutoksia.

Näinä päivinä tehdään päätöksiä Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjala ja Etelä-Savon yhteisen talous-, henkilöstöhallinto- ja ICT-palveluita tuottavan yhtiön perustamista. Yhteisen yhtiön etuna on ennen kaikkea palveluvolyymien kautta saatava kustannustehokkuus sekä mahdollisuudet vahvistaa monialaista osaamista. Yhtiöissä työskentelisi yhteensä noin 450 henkilöä ja arvioitu liikevaihto on n. 57 miljoonaa euroa.

Vastaavalla tavalla uutta tehokkaampaa, eri toimijoita yhdistävää, mallia tavoitellaan myös muissa maakunnan tukipalveluissa.

Maakunnallinen valmius ja riskeihin varautuminen uusiksi

Nykypäivän kriisit vaativat usein monen viranomaisen ja toimijan yhteistyötä. Kriisit eivät tunne kuntarajoja. Pohjois-Karjalassa maakunnallinen valmius on edennyt jo valtakunnallisesti vertailtuna pitkälle ja tarvittavat rakenteet ovat lähes valmiit. Ajatuksena on kolmitasoinen rakenne: Pohjois-Karjalan valmiusfoorumi, Pohjois-Karjalan valmiusryhmä ja paikalliset valmiusryhmät.

Pohjois-Karjalan malli on vaikuttamassa vahvasti kansalliseen toimintatapaan.

Tällä hetkellä valmiusfoorumi tekee kattavaa maakunnallista riskiarviota. Tällaisia tilanteita voivat olla mm. suuret metsäpalot, tykkylumikriisit ja suuret liikenneonnettomuudet. Samaan aikaan pohditaan eri toimijoiden roolia kriiseissä ja kriisien johtamista keskitetysti maakuntatasolla.

ICT-järjestelmiä järkeistetty

Uudistustyön aikana on tehty laajaa ICT-järjestelmiin liittyvää työtä; niitä on sekä uusittu että ylipäätään järkeistetty. Toimivat viranomaisjärjestelmät ovat ikään kuin konehuone, jonka tulee toimia, jotta palvelut voidaan tarjota tehokkaasti.

Kyseiset järjestelmät liittyvät erityisesti soteen, mutta myös henkilöstöhallintoon, asiakirjahallintoon, verkkosivuihin, logistiikan toiminnanohjaukseen ja tilojen automaattiseen valvontaan jne. Osa järjestelmistä on maakunnallisia, mutta usein ne liittyvät myös jollain tavoin valtakunnallisiin ICT-järjestelmiin. Tämä kansallinen järjestelmien konsolidointi (yhtenäistäminen) näkyy myös Pohjois-Karjalassa, vaikka meillä enin osa järjestelmistä onkin yhtenäisiä, mutta vanhat käytöstä poistuvat järjestelmät on arkistoitava asianmukaisesti.

Aiemmin suomalainen ja pohjoiskarjalainenkin ICT-järjestelmien kokonaisuus oli kallis rikkinäinen tilkkutäkki. Nyt ollaan polulla kohti kustannustehokkaampaa kokonaisuutta - jossa tulevaisuudessa vaikkapa soten, työhallinnon ja Kelan järjestelmät pystyvät paremmin keskustelemaan toistensa kanssa. Tällöin myös asiakasta palvellaan paremmin.

Myös palveluja täytyy muuttuvassa tilanteessa digitalisoida ja tätä varten valmistelussa on tehty etäasiointia varten järjestelmäratkaisun määrittelyä ja kilpailutuksen valmistelua.

Henkilöstö keskiössä

Uudistukseen liittyen on perustettu henkilöstöryhmä, joka koostuu mukana olevien organisaatioiden henkilöstön edustajista. Ryhmä on kerännyt nykyisiä henkilöstöön liittyvät käytäntöjä, ohjeita ja periaatteita, ja kehittänyt niitä eteenpäin mukana olevien organisaatioiden hyödynnettäväksi. Ohjeet ovat liittyneet mm. rekrytointiin, palvelussuhteeseen, sairaspoissaoloihin ja työhyvinvointiin.

Tarveselvitystä nykyaikaisten HR- ja palkanlaskennan tietojärjestelmien ominaisuuksista on tehty ja sen perusteella käynnistetään uuden järjestelmän kilpailutus. Modernit järjestelmät tarjoavat tehokkaammat välineet henkilöstön kehittämiseen. Järjestelmät voisivat ottaa käyttöönsä Siun sote, maakuntaliitto ja Siun Talouden asiakkaat.

Loka-marraskuussa Siun sotessa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa toteutetaan työhyvinvointikysely. Mukana on yli 7 000 työntekijää. Kysely antaa maakunnalle työhyvinvoinnin tilannekuvan juuri tällä hetkellä. Toisaalta saadaan myös seurantatietoa, koska Pohjois-Karjalan tuloksia on mahdollista verrata muihin vastaaviin organisaatioihin Suomessa, sillä sama kysely toteutetaan kuluvan vuoden aikana useassa maakunnassa.

Työllisyyteen liittyvä pilotti tulossa

Uudistuksen valmisteluvaiheessa on käynyt ilmi, että Pohjois-Karjalaan tarvitaan kokonaisvaltainen työllisyyden kehittämisen tahtotila, maakunnallinen työllisyysstrategia ja tiivis voimavarojen yhteensovittaminen. Tätä kohti ollaan nyt menossa.

Valmistelun aikana on tehty työllisyyteen liittyen mm. markkina-analyysi ja selvitetty palvelutuotannon vaihtoehtoja. Kasvupalveluihin liittyvää maakunnallista pilottia suunnitellaan parhaillaan.

Osallisuus on kaikkien asia

Hyvinvointialan kehittämistä on tehty jo pitkään maakuntaliiton hyvinvointityön kautta. Tällä hetkellä mietimme maakuntavalmistelussa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa koko maakuntamme hyvinvointivajeita eli niitä hyvinvointiin liittyviä kohteita, joihin pitäisi panostaa yhteisesti koko maakunnassa ja joihin voimme oppia ratkaisuja toisiltamme. Tähtäimessä on yhteinen maakunnan hyvinvoinnin tiekartta. Jos uudistusta ei tulisi, jatkaisimme tätä yhteistä hyvinvoinnin kehittämistä joka tapauksessa.

Osallisuustyötä ei oltu tehty ennen uudistusta maakuntatasolla. Nyt kansalaisten osallisuuden merkitystä päätöksentekoon on nostettu sekä maakunnan että kuntien tasolla. Osallisuustyötä on käynnistetty jo joissakin kunnissa ahkerasti. Tulemme maakuntavalmistelun toimesta järjestämään marraskuussa kuntatoimijoille koulutuksen osallisuuden edistämisestä ja osallistujat saavat mukaansa myös kuntakohtaisen osallisuuspelin. Osallisuustyö on meidän kaikkien yhteinen asia ja sitäkin jatkamme yhdessä sidosryhmien kanssa. Toki koordinointi on helpompaa, mikäli voimme jatkaa maakuntauudistuksen tiellä.

Järjestökentän työtä koordinoi Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta ja samainen ryhmä toimii mukana myös maakuntavalmistelussa. Tällä hetkellä suunnittelemme yhdyspintasopimusta järjestöjen ja maakunnan välillä. Toki sopimuksia voidaan myös miettiä useamman toimijan kesken, mutta yhtenäinen maakunta helpottaa asioista sopimista.

Lean avittaa maaseutulomitusta

Valmistelun aikana on tehty selitys siitä, kuinka maaseutulomitus olisi mahdollista hoitaa tehokkaammin Pohjois-Karjalassa.

Lisäksi toteutettiin lomituspalveluiden ja viljelijöiden tukihallinnon Lean-koulutus, jolla tehostettiin prosesseja. Lomituspalveluista tehdään myös täydennys- ja jatkokoulutusselvitys ja reagoidaan myöhemmin siitä saatujen tulosten pohjalta.

Heinävesi "muuttaa"

Heinäveden maakunnan vaihdokseen liittyviä asioita on järjestelmällisesti käyty läpi.

Sivu arviointi ja palaute