ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Mistä kapitaatiomallissa on kysymys

Mistä kapitaatiomallissa on kysymys

Julkinen keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaudesta kiteytyy suurimmalta osin sote-keskusten valintaan. Jos valinnanvapaus laajenee hallituksen esittämällä tavalla, asiakas voi itse valita, missä sote-keskuksessa asioi. Käytännössä asiakas listautuu valitsemansa julkisen tai yksityisen sote-keskuksen asiakkaaksi. Sote-keskuksesta saa mm. hoitajan ja lääkärin palveluita sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa.

Näiden sote-keskusten asiakkaiden palveluiden maksamisesta vastaisi jatkossa pääasiassa uusi maakunta. Maksutavaksi ei ole valittu kertakorvausta, vaan kaikki käynnit sisältyvät yhteen kokonaismaksuun. Tarkoitus on korvata asiakkaiden palveluiden käyttö nk. kapitaation avulla. Myös kapitaatio on herättänyt paljon julkista keskustelua – ”jokaiselle lasketaan henkilökohtainen kustannus ja minut hinnoitellaan” tyyppisiä pelkoja on noussut julkiseen keskusteluun.

Kapitaatio ei kuitenkaan tarkoita näin syvällistä yksilöllistä hinnoittelua, vaan sen perusteet ovat pikemminkin terveyden ja sosiaalipalveluiden tehokkuuteen ja laadulliseen tuloksellisuuteen kannustavia. Toisaalta, uudistus on herättänyt myös pelkoja siitä, että julkinen raha valuu yksityisten tuottajien voitontavoitteluun, osakkeiden omistajille ja jopa globaaleille markkinoille.

Tämä pelko on aiheellista, mutta sen estämiseksi Suomi ottaa oppia muista maista, joissa kyseinen systeemi on käytössä ja nämä aukot pystytään pitkälti tukkimaan.

Palvelujen tuottajille kiinteä korvaus vuosittain

Kapitaatiojärjestelmässä tuottajille maksetaan kiinteä korvaus kustakin asiakkaasta vuosittain. Korvaukset tulevat sisältämään perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden ohjaus- ja neuvontapalvelut. Potilaan ominaisuudet kuten ikä, sukupuoli, perussairaudet ja asuinpaikka vaikuttavat korvauksiin. Ne voivat olla suurempia potilaista, joiden odotettu terveyspalvelujen tarve on suurempi.

Kapitaatiojärjestelmässä sote-keskukset ovat vastuussa potilaan hoidon todellisista kustannuksista ja niihin liittyvistä riskeistä. Esimerkiksi sote-keskuksen suuruus voi auttaa riskien hallinnassa, kun tuottaja pystyy kompensoimaan yhden potilaan hoidosta aiheutuneita yllättäviä tappioita toisesta terveenä pysyneestä asiakkaasta saatavalla korvauksella. Se siis suosii helpommin suuria sote-keskuksia.

Lisääntyvä sote-keskuksen kustannusvastuu kannustaa toiminnan tehostamiseen – niiden pitää pystyä hoitamaan asiakas mahdollisimman pitkälti kapitaatiokorvauksen puitteissa. Toiminnan tehostamista on mm. ajatus ”asia hoidetaan kertakäynnillä kokonaisvaltaisesti”. Jos sote-keskus on vaikeuksissa sen suhteen, ettei se pysty tarjoamaan tarvittavia palveluita sille maksettavien kapitaatiokorvausten puitteissa, sen on pystyttävä tehostamaan toimintaansa jollain keinoin.

Toisaalta järjestelmä voi kannustaa säästämään kustannuksissa vähentämällä potilaille annettujen palvelujen tai suoritteiden määrää tai jopa heikentämällä palvelujen laatutasoa. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun julkisen sektorin laadun sääntely ei pakota tuottajia ylläpitämään riittävän korkeaa laatutasoa.

Pohjois-Karjalassa panostetaan ennaltaehkäisyyn

Pohjois-Karjalan maakuntaan suunnitteilla olevassa mallissa on ainutlaatuista se, että siinä luodaan julkisia kannusteita kapitaation avulla siihen, että sote-keskusten kannattaa tarjota potilailleen enemmän ehkäisevää hoitoa. Tämä vähentää potilaan tulevia terveydenhoidon kustannuksia alhaisemman hoidon tarpeen vuoksi.

Lisäksi sote-keskusten seuranta ja ohjaus pohjaa tiiviiseen tiedolliseen seurantaan palveluiden laadusta: asiakaskokemuksista, palvelun Käypä-hoitojen toteutumisesta, kermankuorinnasta, palveluintegraatiosta ja saatavuudesta. Lisäksi luodaan mahdollisuuksia myös pienempien sote-keskusten toiminnalle eri puolilla maakuntaa.

Näillä keinoin ohjattuna kansainvälinen tutkimus onkin nähnyt kapitaation parempana vaihtoehtona kuin suoritepohjainen rahoitusmalli. Suoritteisiin perustuvassa laskennassa, joka on nykyinen järjestelmä, tuottajat lisäävät kannattavien suoritteiden määrää, jolloin potilaita ylihoidetaan eli kierrätetään useilla asiantuntijoilla ja lisätään lääkärikäyntejä.

Kuinka välttää kermankuorinta

Kustannusriskin vuoksi sote-keskuksille voi tulla voimakas kannustin tehdä voittoa houkuttelemalla listoilleen ”ylihinnoiteltuja” eli kustannuksiin ja korvauksiin nähden kannattavia asiakkaita, tämä on nk. kermankuorintaa.

Kun käsittelyssä oleva laki kieltää asiakkaiden valikoinnin, sote-keskus voi käytännössä yrittää kiertää sitä esimerkiksi sijoittautumalla mahdollisimman kannattaville maantieteellisille alueille. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvin toimeentulevien asuinalueille tai muulla tavoin keskittymällä palveluntarjonnassaan. Pyritään siis saamaan sellaisia asiakkaita, jotka eivät todennäköisesi sairasta ja edes käy palvelussa kertaakaan vuoden aikana, jolloin kapitaatiokorvaus tulee suoraan voittona sote-keskukselle.

Jotta sote-keskukselle syntyisi riittävä taloudellinen kannustin palvella myös suuremman kustannusriskin potilaita, kapitaatiokorvaukset sidotaan usein tarvetekijöihin siten, että suurempaa korvausta maksetaan sellaisista potilaista, joilla on tiettyjä perussairauksia. Lisäksi Suomen mallissa on mahdollista kiinteän korvauksen lisäksi maksaa erityistä lisää esimerkiksi sote-keskuksen sijoittumisesta sellaisille alueille, joissa kannattavuus tai yleinen väestömäärä ei välttämättä muuten takaisi sen taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Näin pyritään turvaamaan sote-keskusten sijainti myös muualla kuin maakunnan keskuksessa.

Korkeampien kapitaatiokorvausten määrittäminen erityiskriteerein kannustaa sote-keskuksia valikoimaan asiakkaikseen myös paljon sairastavia sekä sijoittumaan sellaisille alueille, joilla muutoin olisi hankalampaa toimia sote-keskuksena. Tällöin kansallisena tavoitteena onkin, että pystyttäisiin luomaan nk. monen oven sisäänkäyntejä palveluihin. Julkisen palvelun saatavuus on heikentynyt jatkuvasti Suomessa ja uudistuksen tavoitteena onkin avata lisäovia palveluita jonottaville. Kaupan kassalla avataan kaksi kassa lisää, joihin entinen yksi pitkä jono hajaantuu, ja palveluun pääsy nopeutuu.

Teksti: Tiedolla johtamisen asiantuntija Tiina Soininen

Sivu arviointi ja palaute