ajankohtaista pääkuva

Ajankohtaista

angle-left Kriiseihin reagoiminen muuttuu Pohjois-Karjalassa

Kriiseihin reagoiminen muuttuu Pohjois-Karjalassa

Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuminen muuttaa myös varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Varautumisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että maakunnan asukkaiden turvallisuus ja peruspalvelut on taattava jokaisessa tilanteessa. Tällaisia voivat olla mm. suuret metsäpalot, tykkylumikriisit ja suuret liikenneonnettomuudet.

Kun vuonna 2021 Pohjois-Karjalan maakunta -organisaatio käynnistää toimintansa, on sen yhtenä tehtävänä varautua häiriötilanteisiin. Pohjois-Karjalassa valmistelu on edennyt jo valtakunnallisesti vertailtuna pitkälle ja tarvittavat rakenteet on pohdittu lähes valmiiksi.


Pohjois-Karjalassa on toiminut jo vuodesta 2005 valmiusryhmä. Vuoden 2018 alkupuolella kokoontui ensimmäisen kerran valmiusfoorumi, joka täydentyi valmiusryhmään verrattuna maakuntahallinnon, elinkeinoelämän ja järjestöjen aiempaa laajemmalla edustuksella.

Valmiusfoorumilla puhetta johtaa maakuntajohtaja. Valmiusryhmä puolestaan toimii foorumin sihteeristönä, joka valmistelee asioita foorumin käsiteltäväksi ja huolehtii päätösten toimeenpanosta.

Valmiusfoorumi pureutuu varautumisen tilanteeseen

- Kiinnostus valmiusfoorumia kohtaan on ollut niin suurta, että olemme luoneet edustajuusjärjestelmiä. Esimerkiksi maakunnan 13 kuntaa edustaa aina kerrallaan viisi kuntaa. Järjestöjen edustajuus annettiin Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunnan ratkaistavaksi, mutta SPR ja MPK ovat edustettuna pysyvästi, kertoo paloinsinööri Ville LeinonenPohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Valmiusfoorumi kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Sen tehtävänä on linjata yhteisen varautumisen painopistealueista ja kehittämistoimenpiteistä maakunnassa. Koska valmiusfoorumin historia on vielä lyhyt, toiminta hakee vielä muotoaan. Jo nyt on huomattu, että se on hyvä paikka varautumisen tilannekuvatiedon vaihtoon.

- Syyskuun puolivälissä valmiusfoorumi osallistui paikallispuolustusharjoitukseen, jossa foorumin ratkaistavaksi tuotiin konkreettisia ongelmia kuten ruokapalveluiden tuotantoa uhkaava vesipula. Foorumi toimi erinomaisena alustana käsitellä laajaa varautumista vaativaa poikkihallinnollista tilannetta, jossa tarvittiin elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin tukea, Leinonen linjaa.

Laadukas kriisiviestintä työn alla

Sisäministeriö on käynnistänyt hankkeen maakuntien kriisiviestinnän kehittämiseksi. Sen pilottimaakuntia ovat Uusimaa ja Etelä-Karjala. Hankkeen antia levitetään myöhemmin vapaasti muiden maakuntien käyttöön.

Hankkeessa luodaan maakuntien kriisien viestintään toimintamalli sekä lisäksi kriisiviestinnän ohje. Toimintamallissa varaudutaan myös informaatiovaikuttamiseen.

Tavoitteena on, että kaikilla maakunnilla on valmiudet häiriötilanteiden ja poikkeusolojen kriisiviestintään ennen maakuntauudistuksen voimaan tuloa 2021. Työ ei kuitenkaan ole riippuvainen maakuntauudistuksen aikataulusta, sillä kyseisiä toiminnan malleja tarvitaan joka tapauksessa.

Sivu arviointi ja palaute